Nuorttâlij siärvusij kielâ já máttááttâs historjást lii valmâštum áinoošlajâsâš čielgiittâs. Totkeeh Taarna Valtonen já Markus Juutinen lává čáállám Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission Nuorttâlij siärvusij kielâ- já škovlimtile 1850-lovvoost 2020-lohon -sierânâsčielgiittâs, mon kälden láá toimâm ovdebááh tutkâmušah já eres kirjáliih käldeeh, arkkâdâhân vyerkkejum jienâpäädih sehe totkei jieijâs sahhiittâlmeh já huámmášumeh.
Čielgiittâs kieđâvuš nuorttâlij škovlâhistorjá já kielâsosiologisii tile ovdánem ain 1850-lovo rääjist viiđâ čielgâsávt sierâlágán äigipaje čoođâ. Čielgiittâs mield nuorttâlâškielâ lâi vala iivij 1850–1920, vuossâmuu maailmsuáđi räi, puoh nuorttâlij siärvusij válduášálâš kielâ. Tast maŋa nuorttâlij assimilistem väldikulttuuráid, eromâšávt škovlâvuáháduvâi peht, lii hiäjusmittám kielâ sajattuv uáli jo ennuv. Majemui luuvij iivij ääigi jieškote-uvlágánij kielâiäláskittemtooimâi, tegu kielâpiervâlij já kielâmáttááttâs, áánsust nuorttâlâškielâ lii oppeet finnim uđđâ jyehiahasijd sárnoid.
Valtosii já Juutisii mielâst nuorttâsämmilij kielâliih vuoigâdvuođah iä kuittâg valagin olášuu Suomâst laavâ miäldásávt. Ton lasseen tááláá lahâaasâtmist láá maaŋgah čuolmah, moh kaceh nuorttâlâškielâ ovdánem. Suomâst nuorttâlâškielâ tarbâšičij eromâš torjuu eres lasseen siärvus historjálii sosioekonomâlii tile já čallum kielâ uánihis historjá keežild.
Čielgiittâs addel Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission maaŋgâid avžuuttâsâid já toimâiävtuttâsâid nuorttâlij kielâ- já škovlimtile pyereedmân. Čielgiittâs mield komissio kolgâččij pargostis vaattâđ eres lasseen tom, et Suomâ staatâ váldá ovdâsvástádâs škoovlâin hárjuttum assimilaatiopolitiikist já áánu tom addâgâs nuorttâlijn. Ton lasseen staatâ ferttee visásmittiđ tom, et nuorttâlâš já nuorttâlâškielâlâš máttááttâs juátkoo já lii juksâmnáál, sehe tom, et virgeomâháin láá tuárvi resurseh áámmátlii kielâvuávám já sämikielâlaavâ olášuttem várás.t virgeomâháin láá tuárvi resurseh áámmátlii kielâvuávám já sämikielâlaavâ olášuttem várás.
Nuorttâlâškielâ lii UNESCO áárvu mield ain-uv kriittisávt uhkevuálásâš kielâ. Ton puátteevuotâ oro kuittâg pyerebin ko kuhes ááigán eromâšávt tondiet, ko kielâ lii finnim uđđâ aktiivlijd kevtteid, já motomijn perruin tot sirdâšuvá oppeet párnáid. Taat positiivlâš nubástus lii kuittâg hiäju já taarbâš nuuvt ennuv torjuu ko máhđulâš, Valtonen já Juutinen pahudává čielgiittâsâstis.
Almostittemtilálâšvuotâ Teamsist ko 4.12. tme 12–14
Čielgiittâs almostittemtilálâšvuotâ lii áávus puohháid. Tot uárnejuvvoo Teams peht koskoho 4.12.2024 tme 12–14.
Tilálâšvuođâst totkeeh Taarna Valtonen já Markus Juutinen oovdânpyehtiv čielgiittâsâs. Fáádái kieđâvuššâm juátkoo paaneelsavâstâlmist, mon stivree komissaar Irja Jefremoff. Fáárust láá Laapi pyereestvaijeemkuávlu nuorttâlâškielâ pargee Anna Lumikivi, Nuorttâlâškulttuursiättus äššialmai Anna-Katariina Feodoroff sehe Säämi Kielâkäldee nuorttâlâškielâ raavâadeleijee já Sämitige stiivrâ jeessân Tauno Ljetoff.
Tilálâšvuotâ lii suomâkielân, já tot päddejuvvoo. Koijâd liiŋkâ almostittemtilálâšvuotân šleđgâpoostâ peht: info@sdtsk.fi.
Lieggâsávt tiervâpuáttim!
Nuorttâlij siärvusij kielâ- já škovlimtile 1850-lovvoost 2020-lohon -čielgiittâs lii luuhâmnáál ko 4.12. tme 8 rääjist Staatârääđi nettisiijđoin.
Čielgiittâs kulá Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio sierânâsčielgiittâsâi rááiđun. Komissio pargon lii selvâttiđ sämmilij feerim olgoštem já assimilaatio sehe pyehtiđ oovdân vuovijd, moiguin sovâdâttâm algâaalmug sämmilij já Suomâ staatâ kooskâst huksejuvvoo. Tiäduh komission rahtum čielgiittâsâin kávnojeh komissio nettisiijđoin čujottâsâst https://sdtsk.fi/julkaisut/.