Suomâ Nato-jeessânvuotâ já Ovtâstum statâiguin rahtum piäluštemoovtâstpargosopâmuš láá puáhtám sämmilij päikkikuávlun uđđâ infrastrukturhaavâid já Nato-juávhui ohtsâšhárjuttâsâid. – Nato lii uđđâ merhâšittee eennâmkevttee sämmilij päikkikuávlust, já tot spiällá eres njuolgâdusâiguin ko iäráseh, páhudij professor Laura Junka-Aikio komission valmâštâllum sierânâsčielgiittâsâs olgosadelemtilálâšvuođâst Laapi ollâopâttuvâst 3.9. – Veikkâ piäluštemvyeimih láá-uv hárjánâm toimâđ puásuituálukuávlust, te sämmilij päikkikuávlust oovdân puáttee koččâmušah láá ereslágáneh, sun iätá.
Arktisâš kuávlu lii savâstâllâm vuálásâžžân ain eenâb já ain täävjib suáldátpoolitlii uáinust. Tast láá stuorrâ vaiguttâsah sämikulttuurân, ärbivuáválijd iäláttâssáid já sämmilij vuoigâdvuođâi olášumán Suomâst. Junka-Aikio olâttui tast, et sämmlij algâaalmugin torvejum vuoigâdvuođah já virgeomâháid kyeskee kenigâsvuođah láá ollásávt kuođđum huámášuuhánnáá piäluštempoolitlijn koččâmušâin. Olâttittee suu mielâst lii tot, et laavâst asâttum kenigâsvuođah kuáriduvvojeh tääl ráávhu ääigi normaltiilijn já riehtistaatâst, mast olmoošvuoigâdvuođah táválávt kunnijâttojeh.
”Oovtâstpargo išedičij meid piäluštemvuoimijd”
Olgosadelemtilálâšvuođâ panelisteh tiäduttii, et veikkâ geopoolitlijn kelduin čállojeh iäljárávt uđđâseh, te ij kolgâččii vájáldittiđ, et Suomâ ij lah spiehâstâhtiileest. Mij eellip ráávhu ääigi já vyeimist lii vuáđudemlaahâ já eres laavah, moh torvejeh riehtistaatâ tooimâid.
– Sämmiliih jyehih torvolâšvuotân lohtâseijee huolâid, já Sämitigge-uv almosávt tuárju staatâ piäluštempolitik, páhudij Suomâ sämmilij kuávdášornijduv saavâjođetteijee Áslat Holmberg. – Piäluštempoolitliih čuávduseh iä kuittâg addel vuoigâdvuođâ luávkkáđ ulmui vuoigâdvuođâid eennâmpiäluštem noomâst. Rijjâ, munetiätun vuáđuduvvee mietâmuš prinsiipijd kolgâččij ain-uv nuávdittiđ, sun tiäduttij.
– Piäluštemääših láá teháliih meid sämmilijd. Sämmiliih láá piäluštâm eennâm oovdeb soođijn, já sämmiliih halijdeh piäluštiđ eennâm meid puátteevuođâst. Ton uáinust lii joba luávkkášittee, et sämmiliih iä kohtâluu täsiviärdásâžžân pargokyeimin, eeđâi Sämipalgâsij saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio.
Junka-Aikio muštâlij, et čielgiittâs valmâštâldijnis sun olâttui tast, mon vijđásávt sämmilij vuoigâdvuođah láá kuáridum já mon uccâ toimâiguin-uv hááituid puávtáččij estâliđ já minimistiđ. Čielgiittâsân sahhiittâllum puásuituálleeh tiäduttii haalus oovtâstpaargon tast šaddee lasepargoin peerusthánnáá. Sämi-iäláttâsâiguin porgum oovtâstpaargon ij kuittâg kavnuu čielgâ protokol, ige tiätu piäluštemvuoimij tooimâst kuávlust ole palgâsáid, já talle tooimâi oohtânsovâttem ij luhostuu. Ulmuuh imâšteleh tom, tondiet ko oovtâstpargo hiäđuttičij meid piäluštemvuoimijd: puásuiulmuuh tobdeh kuávlus pyerebeht ko iäráseh já sist láá kuávluin jotemân annojeijee jotteemriäiduh.
– Huolâstuttee lii, et ráávhu ääigigin iä tooimâ jieijâs laavâi vuáđuld, iäge tain aašijn lah valmâšeh savâstâllâđ Sämitiggijn, nuorttâlij sijdâsoobbâráin tâi palgâsijguin, Sanila-Aikio páhudij. – Maggaar signal taat vuolgât mii staatâst? Paijaan huolâ meid tast, et mon huolâst kolgâččij vuoigâdvuođâin leđe, jis mij motomin šoddâp máhđulii spiehâstâhtilán, sun koijâdij.
Virgeomâháid kolgâččij škovliđ
Laapi ollâopâttuv totkee Leena Hansen tiäduttij, et nuuvt vuáđudemlaahâ ko sämitiggelaahâ-uv torvejeh sämmilij vuoigâdvuođâid já kenigitteh kuullâđ sämmilijd täin-uv aašijn. Eidu vuáimán šoddâm sämitiggelaahâ mana olgoláá ko oovdeb laavah. Ton 9 § siskeeld virgeomâháid kyeskee oovtâsttoimâm- já ráđádâllâmkenigâsvuođâ. Hansen mield čuolmân lii meid tot, et virgeomâháin iä lah tuárvi tiätutááiđuh tarkkuđ, et maht taah kenigâsvuođah vaigutteh sii jieijâs sektorlahâasâttem heivitmân.
– Eidu tääl piäluštemvuoimij sämikulttuur já puásuituálu addim tääsi sorjo ovtâskâs virgeulmuin. Tondiet virgeomâhái škovlim kolgâččij-uv leđe kuávdáá sajaduvâst. Hansen muštottij meid vuáđudemlaavâ 22 §:n kullee virgeomâháid kyeskee almolii kenigâsvuođâst vuáđu- já olmoošvuoigâdvuođâi turvim várás.
Ruđâlâš háittu já lasepargoh sajanmávsuittáá
Suátihárjuttâsah vaigutteh puásuituálukuávluin luándu já poccui táválii joton. Hárjuttâssáid vuáhádume toovvât puásuituálleid nuuvt ruđâlii hááitu ko lasepargoid-uv. Sajanmáávsuid ferttee kuittâg vyerdiđ kuhháá já ubâ sajanmáksuproosees lii ulmui mielâst epičielgâs.
– Laavâst asâttum piäluštemvuoimij sajanmäksimkenigâsvuotâ vuáđuduvá iänáážin priivaat eennâmoomâstmân, mii taha čuolmâ, tondiet ko sämmilij päikkikuávlust stuárráámus uási enâmist lii merkkejum staatâ omâstem enâmin. Tondiet laavâst lii-uv čielgâ epičyegis, mon tulkkum toovvât sämmilijd vaigâdubbon finniđ sajanmáávsuid, páhudij Junka-Aikio.
Nato-juávhuin lâi stuorrâ hárjuttâs njuhčâmáánust 2024 Suomâ, Ruotâ já Taažâ kuávlust. Iänuduv kuávlust juttii tallaa tuháttij mield suáldátteh já čyeđeh suáldátvuájáneh. Hárjuttâs čaaitij, et raajijd rastaldittee sämioovtâstpargoost váiluh ain-uv čielgâ keevâtlâšvuođah. Taažâst vyeimist leijee sajanmäksimkeevâtlâšvuođah láá čielgâsuboh ko Suomâst. Staatâkonttorist vuolgâttum sajanmáksu-ucâmušâi kieđâvuššâm pištá mist máhđulávt joba paijeel ive já talle-uv miärádâs sáttá leđe pietâleijee. Čielgâ merhâšume oro lemin tast, et addel-uv Piäluštâsvyeimih miäđulii ciälkkámuš hárjuttâsâi tovâttem hááitust.
– Taažâ lii lamaš Nato-jeessân jo kuhháá já tobbeen láá vuáttámušah hárjuttâsâi orniimist meid sämikuávluin. Sij ráđádeleh sijdâiguin puorijn aigijn muuneeld, vâi puásuituálleeh tietih sirdeđ poccuid hárjuttâsâi ááigán meddâl. Hááitui lasseen tobbeen sajanmáksojeh hárjuttâsâi tovâttem lasepargoh já máhđulâžžân lii tohhum lasepersovn pálkkááttem poccui vyeijim várás, nube náál ko Suomâst, Sanila-Aikio muštâlij.
Áslat Holmberg mielâst ulmen kolgâččij väldiđ ohtâsii piäluštempolitik keevâtlâšvuođâi já linjiimij čielgâsmittem. Ohtsâštave-eennâmlâš aldanemvyehi ličij tehálâš: tääl tile lii tot, et jieškote-uv enâmijn ässee sämmiliih láá eresárvusii sajaduvâst nubijdiskuin, páhudij Holmberg.
Taat almostittem lii olášuttum uássin staatârääđi asâttâm sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargo. Almostittem sistuálust västid tiäđu pyevtitteijee, ijge tekstâsistuálu veltidhánnáá oovdâst komissio ijge staatârääđi uáinu. Sierânâsčielgiittâs almosttittojii sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio almostittemtilálâšvuodâst 3.9.2025. Olgosadâlduvah láá luhâmist já luođiimist staatärääđi almostittemarkkâduvâst. Päddi lii keččâmist já olgosadâlduvah luođiimist meiddei komissio nettisiijđoin.