Jokaisella saamelaisella sukupolvella on omat kokemuksensa maiden menetyksistä ja elinmahdollisuuksien kaventumisesta. 1900-luvulta alkaen saamelaisalueella on toteutettu laajamittaisia metsänhakkuita. Lapin paliskunnan saamelaisia pakkosiirrettiin Euroopan suurimpien tekojärvien rakentamisen alta 1960- ja 70-lukujen taitteessa. Vaikka kaivoksia ei saamelaisten kotiseutualueella vielä ole, koneellinen kullankaivuu on laajaa ja matkailualueet laajenevat.
Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio julkaisee uuden erillisselvityksen 17.6. teollisen maankäyttöpaineiden vaikutuksista saamelaisten kotiseutualueella. Selvityksen on laatinut Lapin yliopiston nuorempi tutkija, Maj ja Tor Nesslingin säätiön väitöskirjatutkija Kukka Ranta.
– Nykyiset sukupolvet yrittävät yhä sopeuttaa saamelaista elämäänsä aiempien sukupolvien aikana tapahtuneisiin valtaviin ympäristön muutoksiin. Saamelaisyhteiskunta on jälleen suurten muutosten ja sopeutumisen edessä. Ilmastonmuutos on 1990-luvulta lähtien alkanut vaikuttaa voimakkaasti ympäristöön ja saamelaiselinkeinoihin, erityisesti poronhoitoon. Saamelaisten kotiseutualueeseen kohdistuu myös uusia teollisia maankäyttöpaineita energiasiirtymän tarpeisiin. – Keskeisimmiksi tulevaisuuden uhkakuviksi koetaan nyt kaivostoiminta ja tuulivoima, Ranta kirjoittaa.
Energiasiirtymä fossiilitaloudesta hiilineutraaliin talouteen on välttämätöntä, ja Rannan mukaan tästä myös saamelaisten edustajat ovat yhtä mieltä. Suomessa arvellaan olevan runsaasti energiasiirtymässä tarvittavia kriittisiä raaka-aineita, ja valtaosa malminetsintätoiminnasta kohdistuu Lappiin. Akkumineraaleja ja harvinaisia maametalleja etsivät kaivosyhtiöt laajentavat yhä useammin toimintaansa saamelaisten kotiseutualueelle saamelaisten vastustamisesta huolimatta.
– Ilmastonmuutoksen vaikutukset saamelaisyhteiskuntaan ja -kulttuuriin ovat vakava uhka. Niiden lieventämiseksi tulee tehdä töitä, mutta ei saamelaisten kustannuksella, vaan yhteistyössä, toteaa Ranta. – Kansainvälinen ilmastopaneeli on todennut, että alkuperäiskansojen perinnetiedon sisällyttäminen ilmastonmuutoksen sopeutumistoimiin tekisi niistä tehokkaampia.
Erillisselvitys luo yleiskatsauksen energiasiirtymään liittyvistä teollisista maankäyttöpaineista saamelaisten kotiseutualueella ja tarkastelee saamelaisten osallistumisoikeuksia maankäytön suunnittelussa ja päätöksissä. Ranta toteaa selvityksen näyttävän, että saamelaiset sivuutetaan systemaattisesti alueidensa maiden käyttöön liittyvässä päätöksenteossa.
Tervetuloa kuulemaan lisää julkaisutilaisuuteen, joka järjestetään 17.6. kello 10-15 Inarin Sajoksessa. Tilaisuus on suomenkielinen ja se tallennetaan. Lisätietoja tulossa.
Samassa tilaisuudessa julkaistaan myös kolme muuta uutta erillisselvitystä: Metsätalouden vaikutukset saamelaiseen poronhoitoon ‒ Tarkastelussa kumulatiiviset haitat ja osallistuminen päätöksentekoon; Inarin vesien tila ja Inarijärven kalastus saamelaisten ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta ; ja Saamelaisten kalastusoikeuksien kehityspiirteitä.
Selvitys julkaistaan Valtioneuvoston verkkosivuilla ti 17.6. klo 8:
- Kukka Ranta: ”Väistämisalueita ei enää ole” -uudet teolliset maankäyttöpaineet saamelaisten kotiseutualueella https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-227-5
Selvitys on osa Saamelaisten totuus- ja sovintokomission erillisselvitysten sarjaa. Komission tehtävänä on selvittää saamelaisten kokemaa syrjintää ja assimilaatiota sekä tuoda esiin keinoja sovinnon rakentamiseksi alkuperäiskansa saamelaisten ja Suomen valtion välillä. Tiedot komissiolle valmistelluista selvityksistä löytyvät verkkosivuilta https://sdtsk.fi/julkaisut/.