Rááhtusliih eennâmkevttimvyevih tuššâdeh luándumeecijd, moh láá velttidmettumeh sämmilâš puásuituálun. Oromist leijee luándumeecij siäiluttem lii sämipalgâsij ohtsâš tuoivâ. Sämisiärvuseh láá puáhtám iheluuvij ääigi oovdân rááhtuslij eennâmkevttim tovâttâm hááituid ärbivuáválijd iäláttâssáid já keččâlâm tuástuđ taid. Veikkâ uánehis ovdánemlaavhijd-uv láá juksâm, almoskooveest ärbivuáválij iäláttâsâi tarbâšâm eellimtile kuittâg kiäzzu eivi. Jo 70-lovvoost miärkkojii, maht ekosysteemih muárrojii nubijdis čuávvoo stuorrâ eennâmkevttimhaavâi tiet.
Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio almostit 17.6.2025 Jan Saijets já Jarmo Pyykkö valmâštâllâm sierânâsčielgiittâs, mii kieđâvuš meccituálu vaikuttâsâid sämmilij vuoigâdvuođáid já kulttuurân, eromâšávt sämmilâš puásuituálun. Eromâš fokus čielgiittâsâst lii kumulatiivlijn hááituin já miärádâstohâmân uásálistmist.
Sierâlágánij eennâmkevttimvuovij vaikuttâsah kumulisteh. Tondiet taid ferttee Saijets já Pyykkö mield tarkkuđ oovtâst ijge ovtâi mield. Kumulatiivlâš háittu lii tääl jo huomâšittee já tot rikko sämmilij olmoošvuoigâdvuođâid.
– Puásuituálulaavâst kieldum huomâšittee hááitu šiälmá lii jo rastaldittum. Lase rááhtuslij eennâmkevttim ij pyevti innig puáttiđ, tastko tot lii lavâttem, ettâv Saijets já Pyykkö.
Čielgiittâs čuujoot meiddei tom, ete moonnâm meccituálutooimâi vaikuttâsah hettejeh ain sämmilâš puásuituálu. Toh vyeledeh puásuituálu pyevtitvâšvuođâ já kiäsuttetteevuođâ – já toin naalijn meiddei uhkedeh sämmilâš puásuituálu jotkum. Puáris meecij čuollâmijn láá kuhesáigásiih vaikuttâsah poccui kuáttumjurâmân, tastko tave muorâdâh uđâsmuvá hitásávt já luándutileest leijee mecci lii mudoi-uv ekosysteemân tehálâš.
Meccituálu jo tovâttâm hááitui leđedijn merhâšittee stuorráh paijaan koččâmâš tovâttum vaahâg mune-estimist, tivomist já/teikkâ sajanmäksimist. Älkkeemus lii mune-estim, lasehááitu estim. Sämipalgâseh láá maaŋgâ tove iivij ääigi iävtuttâm oromist leijee luándumeecij suojâlem meccituálust já eres rááhtuslij eennâmkevttimist.
Čielgiittâsâst čujottuvvoo, ete sämmilij vuoigâdvuođáid algâaalmugin kullee pehtilis uásálistem sijjân kyeskee miärádâstohâmist ij lah meecij kevttimist taan räi olášum nuuvtko tot kolgâččij.
Saijets já Pyykkö oovdânpyehtiv uđđâ, sämikuávlust toohhum suojâlmettum luándumeecij karttim puátusijd. Tai meecij suojâlem lii velttidmettum sämmilâš puásuituálu turvâstmân. Meecij suojâlemist já kevttimist ferttee čielgiittâs mield sooppâđ sämisiärvusijguin.
Čälleeh iävtuttává meiddei tooimâid, maid uáiniv lemin olášutmist tááláá lahâasâttem raamijgijn. Suoi tiäduttává kuittâg, ete toh iä puáđi velttidmettum lahâasâttem uđâsmittem sajan sämmilij vuoigâdvuođâlij sajâttuv pyereedmist. Suoi čäälliv ete vuolgâsaijeen ferttee leđe sämisiärvus miäldásâš eennâmkevttim vuávám já miärádâstoohâm. Taat táárkut eromâsávt sämmilâš puásuituálu hárjutteijee siärvusij njuolgâ uásálistem kuávluidis kyeskee miärádâstohâmân.
Tiervâpuáttim kuullâđ lase almostittemtilálâšvuotân, mii uárnejuvvoo 17.6. tme 10-15 Aanaar Sajosist. Tilálâšvuotâ lii suomâkielâlâš já tot päddejuvvoo. Lasetiäđuh puátimin.
Siämmáá tilálâšvuođâst almostittojeh meiddei kulmâ eres uđđâ sierânâsčielgiittâs: ”Väistämisalueita ei enää ole” – uudet teolliset maankäyttöpaineet saamelaisten kotiseutualueella; Inarin vesien tila ja Inarijärven kalastus saamelaisten ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta; ja Saamelaisten kalastusoikeuksien kehityspiirteitä.
Čielgiittâs almostittoo Staatârääđi nettisijđoin 17.6. tme 8:
- Jan Saijets & Jarmo Pyykkö: Metsätalouden vaikutukset saamelaiseen poronhoitoon ‒ Tarkastelussa kumulatiiviset haitat ja osallistuminen päätöksentekoon https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-474-3
Čielgiittâs kulá Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio sierânâsčielgiittâsâi rááiđun. Komissio pargon lii selvâttiđ sämmilij feerim olgoštem já assimilaatio sehe pyehtiđ oovdân vuovijd, moiguin sovâdâttâm algâaalmug sämmilij já Suomâ staatâ kooskâst huksejuvvoo. Tiäduh komission rahtum čielgiittâsâin kávnojeh komissio nettisiijđoin čujottâsâst https://sdtsk.fi/julkaisut/.