Saamelaisten museoesineiden palautus saamelaisyhteisöille purkaa koloniaalisia rakenteita sekä toteuttaa totuus- ja sovintotyötä valtion ja alkuperäiskansan välillä. Tätä varten Suomen ainoa saamelaismuseo, Siida Inarissa, tarvitsee tuntuvasti lisää resursseja. Siida on kokoelmiensa puolesta myös Pohjoismaiden suurin saamelaismuseo.
Filosofian tohtori Eeva-Kristiina Nylander tarkastelee komissiolle tekemässään selvityksessä museokokoelmissa säilytettävän saamelaisen duodjin merkitystä sekä sitä, miten esineiden palautus vaikuttaa saamelaisyhteisöihin. Selvitys julkaistaan Teams-webinaarissa torstaina 20.2. klo 12 alkaen.
Nylanderin mukaan duodji voidaan nähdä saamelaisten kokonaisvaltaisena kulttuurisena tietokantana, joka sisältää perityn tiedon ja taidon, saamelaisen filosofian sekä kokonaisen maailmankuvan. Selvitys avaa, millaisia tunteita ja prosesseja käynnistyy, kun saamelaisyhteisöt pääsevät näkemään ja kokemaan niiltä aikanaan pois vietyjä esineitä. Nylanderin mielestä museoduodji voi toimia myös totuus- ja sovintotyön välineenä.
Lähetyssaarnaajat, papit, tutkimusmatkailijat, virkamiehet, ammattimaiset keräilijät ja tutkijat ovat 1600-luvulta lähtien keränneet saamelaisten kulttuuriperintöä Pohjoismaiden ja Euroopan museoihin ja tutkimuslaitoksiin. Eurooppalaisessa museomaailmassa on kuitenkin viime vuosina käynnistynyt repatriaation eli kulttuuriperinnön palautuksen aikakausi, joka johtaa myös saamelaisesineiden palaamiseen saamelaismuseoihin.
– Monisatavuotisen kolonialismin seurauksena maailmassa on paljon kansoja, jotka kaipaavat korjaamista ja paranemista. Tässä työssä museoesineillä on merkittävä rooli, sanoo Nylander.
Museoduodjin kotiinpaluu ei ole Nylanderin mukaan päätepiste, vaan uuden aikakauden alku. Hän huomauttaa, että Suomessa tarvitaan nyt konkreettisia toimia Saamelaismuseo Siidan repatriaatiotyön resursoimiseksi.
– Museon työnkuva on lukuisien esinepalautusten myötä laajentunut, sillä repatriaatio- ja yhteisötyöhön on panostettava voimakkaammin ja ihmisille tulee tarjota mahdollisuus tutustua omaan kulttuuriperintöönsä. Museota vaivaa resurssipula, joka vaikeuttaa näiden toimien vakinaistamista, Nylander kirjoittaa toimenpide-ehdotuksissaan saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle.
Julkaisutilaisuus etäyhteyksin to 20.2. klo 12
Eeva-Kristiina Nylanderin Saamelaisesineiden kotiinpaluun eli repatriaation merkitys ja mahdollisuudet saamelaisyhteisölle -erillisselvityksen kaikille avoin julkaisutilaisuus järjestetään etäyhteyksin Teams-webinaarina torstaina 20.2. klo 12–13.30. Tilaisuus on suomenkielinen ja se tallennetaan.
Tilaisuudessa käydään paneelikeskustelu, johon osallistuvat Nylanderin lisäksi Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila, Saamelaiskäräjien vs. puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, Äʹvv Saaʹmi muʹzei -saamelaismuseon johtaja Hanna-Maaria Kiprianoff ja Saamelaismuseo Siidan intendentti Anni Guttorm. Keskustelun juontaa komissaari Kari Mäkinen.
Lämpimästi tervetuloa!
Selvitys julkaistaan Valtioneuvoston verkkosivuilla to 20.2. klo 8:
- Eeva-Kristiina Nylander: Saamelaisesineiden kotiinpaluun eli repatriaation merkitys ja mahdollisuudet saamelaisyhteisölle: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-623-5
Selvitys on osa Saamelaisten totuus- ja sovintokomission erillisselvitysten sarjaa. Komission tehtävänä on selvittää saamelaisten kokemaa syrjintää ja assimilaatiota sekä tuoda esiin keinoja sovinnon rakentamiseksi alkuperäiskansa saamelaisten ja Suomen valtion välillä. Tiedot komissiolle valmistelluista selvityksistä löytyvät verkkosivuilta https://sdtsk.fi/julkaisut/.
