Suomen poronhoitolakia pitää uudistaa tai säätää kokonaan erillinen poronhoitolaki saamelaisalueelle. Lain pitäisi tunnistaa ja tunnustaa saamelainen poronhoito sekä sen erityispiirteet. Näin totesivat asiantuntijat yksimielisesti maanantaina 16.12. Rovaniemellä järjestetyssä saamelaisen poronhoidon erillisselvitysten julkaisutilaisuudessa. Saamelaisen perinteisen poronhoidon tulevaisuus on uhattuna ja tilanteeseen pitäisi löytää nopeasti ratkaisuja.
Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio julkaisi kaksi uutta selvitystä, jotka käsittelevät saamelaisen poronhoidon oikeudellista asemaa Suomessa ja sen mukanaan tuomia haasteita porosaamelaisille. Tutkija Oula-Antti Labban selvitys kartoittaa saamelaisen poronhoidon tilannetta oikeudellisessa kehyksessä keskiajalta nykypäivään. Tutkija Anne-Maria Maggan selvitys puolestaan tarkastelee suomalaisen poronhoitolainsäädännön ja saamelaisen poronhoidon heikon oikeusaseman aiheuttamia käytännön ongelmia ja arkipäivän esteitä saamelaisille poronhoitajille ja heidän perinteisille hallintayksiköilleen, siidoille.
Suomen nykyinen poronhoitolaki ei tunnusta saamelaista poronhoitoa eikä saamelaisten oikeuksia perinteisiin laidunalueisiinsa. Tällä on kauaskantoisia vaikutuksia koko saamelaiskulttuurille ja yhteisölle, muistutti Anne-Maria Magga.
- Poronhoito on saamen kansan säilymisen elinehto sekä saamelaisten yhteiskunnan, kulttuurin ja kielten kivijalka, mutta sen oikeusasema on Suomessa heikko. On tärkeää muistaa, että saamelaisella poronhoidolla on erittäin suuri taloudellinen merkitys koko saamelaisalueella. Se mahdollistaa saamelaisten perheiden ja poronhoitajien toimeentulon ja asumisen kotiseutualueellaan.
Tutkijat: Laidunalueiden valtaukset on pysäytettävä ja maaoikeudet ratkaistava
Puutteellisen lainsäädännön ja heikon oikeusaseman lisäksi saamelaista poronhoitoa vaikeuttavat tällä hetkellä monet muutkin asiat. Perinteistä luonnonelinkeinoa uhkaavat yhä suuremmissa määrin muut maankäyttöintressit, kuten kaivostoiminta, metsätalous, matkailu ja vesistörakentaminen, sekä ilmastonmuutoksen moninaiset vaikutukset luonnolle.
Molemmat selvitykset antavat lukuisia toimenpide-ehdotuksia saamelaisen poronhoidon tilanteen parantamiseksi. Kuten jo aiemmin mainittiin, poronhoitolaki tulisi pikaisesti uudistaa, ja siinä tulisi tunnustaa saamelainen poronhoito ja perinteinen siidajärjestelmä, noudattaa kansainvälisiä alkuperäiskansaoikeuksia sekä vahvistaa saamelaisten poromerkkijärjestelmän oikeudellista suojaa. Lisäksi selvityksissä esitetään toimia esimerkiksi saamelaisten kotiseutualueen vanhojen metsien suojelemiseksi, maankäyttöä koskevan lainsäädännön kehittämiseksi sekä saamelaisten maa- ja vesioikeuksien turvaamiseksi.
Anne-Maria Maggan mielestä yksi kiireellisimmistä toimenpiteistä on saamelaisten perinteisten laidunmaiden riiston pysäyttäminen.
- Laidunalueiden valtaukset on saatava loppumaan saamelaisten kotiseutualueella. Siidojen ja sukujen oikeudet perinteisiin laidunalueisiin on tunnustettava ja suojattava.
Myös Oula-Antti Labba nosti esiin maaoikeuksien ratkaisemisen yhtenä keskeisimmistä asioista poronhoidon oikeusaseman parantamisessa.
- Saamelaisten maaoikeuksien vahvistaminen on keskeistä. Se liittyy myös poronhoidon laidunalueiden turvaamiseen. ILO 169 -sopimus tulisi ratifioida, ja pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvotteluja tulisi edistää.
Saamelaiset poromerkit ja Paliskuntain yhdistys puhuttivat panelisteja
Kaikki yllä mainitut teemat nousivat esiin myös julkaisutilaisuuden asiantuntijapaneelissa.
Erityisesti huoli saamelaisten sukujen perinteisten poromerkkien säilymisestä puhutti poronhoitajia. Sallivaaran paliskunnan poroisäntä Iisko-Henrik Näkkäläjärvi vaati asiaan painokkaasti muutosta.
- Sukumerkkiasia pitäisi ehdottomasti saada lakiin. Saamelaisten sukumerkkien yli ei voi kävellä, kyse on sekä kulttuurista, elämäntavasta että elinkeinosta.
Myös Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen sekä Kaldoaivin paliskunnan poromies ja yrittäjä Asko Länsman antoi asiasta kritiikkiä poromerkkejä myöntävälle Paliskuntain yhdistykselle.
- Sukumerkkien käsittelyssä on ollut isoja puutteita. Tietyillä alueilla vanhojen sukumerkkien päälle ovat uudet, jopa vasta-alkaneetkin poronomistajat hakeneet merkkejä. Paliskuntain yhdistys on myöntänyt merkit heille, vaikka paliskunta, merkkipiiri ja saamelaispaliskuntien edustajat ovat vastustaneet niitä.
Vuonna 2023 kaikkiaan 11 saamelaispaliskuntaa päätti erota Paliskuntain yhdistyksestä, koska ne eivät kokeneet yhdistyksen enää edustavan niitä. Maa- ja metsätalousministeriön tilaamasta selvityksestä (Lundvall 2023) käy ilmi, että eron syynä olivat pitkään jatkuneet ristiriidat sekä saamelaisten kokema epätasa-arvoisuus ja syrjintä yhdistyksessä. Saamelaispaliskunnat ovat kokeneet, että saamelaisen poronhoidon kohtaamia ongelmia, kuten saamelaisalueella tapahtuneita suuria porovahinkoja aiheuttaneita katovuosia, on yhdistyksessä väheksytty.
Anne-Maria Magga ehdottaa selvityksessään, että poronhoitolaista poistetaan nykyinen Paliskuntain yhdistyksen pakkojäsenyys saamelaispaliskuntien osalta.
Asiasta antoi julkaisutilaisuuden paneelissa yhdistykselle kritiikkiä muun muassa aiemmin pitkään sen hallituksessa istunut Asko Länsman. Panelisti, Paliskuntain yhdistyksen erityisasiantuntija Sanna Hast vastasi, ettei hallitustyöskentelystä ole ollut ainakaan pöytäkirjojen perusteella löydettävissä kahtiajakoa saamelaisen ja muunlaisen poronhoidon välillä.
- Siinä mielessä minun on vaikeaa tunnistaa tuota asiaa, mutta siihen on tietenkin mahdollista perehtyä tarkemmin. Mutta kun meillä on Suomessa se tilanne, että poronhoito on heikossa asemassa suhteessa muuhun maankäyttöön ja sen leviämiseen, olisi viisasta pitää yhteinen linja poronhoidon asian edistämiseksi, Hast kommentoi.
Asko Länsman vaikuttaa nyt tuoreen Saamelaispaliskunnat ry:n hallituksessa. Hän kertoi saamelaisten paliskuntien edelleen odottavan valtiolta reagointia uuteen tilanteeseen. Yhdistys tarvitsisi pikaisesti resursseja vähintään hallinnolliseen työhön.
- Olemme kohta kaksi vuotta odotelleet tietoa siitä, tuleeko meidän tilanteeseemme minkäänlaista helpotusta ja vastaantuloa. Esitän, että valtion Paliskuntain yhdistykselle varaamasta rahasta annettaisiin ainakin siirtymäajaksi meille sen verran, että voisimme pyörittää omaa hallintoamme – jotta meidän ei tarvitsisi tehdä sitä omalla rahalla, kuten tällä hetkellä teemme, Länsman esitti toiveen valtion suuntaan.
Suomen valtion on toimittava nopeasti turvatakseen saamelaisen poronhoidon säilyminen tuleville sukupolville
Paneeliin osallistui myös Oulun yliopiston tutkijatohtori Ulla Timlin, joka on mukana Saamelaisten poronhoitajien hyvinvointi -hankkeessa. Hanke pyrkii ymmärtämään saamelaisten poronhoitajien ja heidän perheidensä elämää kehittääkseen uusia, mielenterveyttä tukevia palveluita.
Timlin kertoi myös nyt julkaistujen selvitysten tuovan hyvin esiin sen, kuinka puristuksissa saamelaiset poronhoitajat tällä hetkellä ovat, kun ulkoapäin tulevat tekijät määrittävät sekä työn tekemistä että toimialuetta. Asialle on pikaisesti tehtävä jotain poronhoitajien terveyden turvaamiseksi.
- Kun mietitään hyvinvointia ja terveyttä, niin se, että pystyy ja saa tehdä omaa työtään sillä tavalla, että se on oman kulttuurin mukaista – ja saamelaiset alkuperäiskansana – on hirveän tärkeää, Timlin huomautti.
Käsivarren paliskunnan poronhoitaja ja luontoaktivisti Minna Näkkäläjärvi Enontekiöltä kertoi porosaamelaisten tarvitsevan nyt valtiolta vahvaa tukea, jotta he kaiken paineen alla kykenevät siirtämään perintönä saamaansa elinkeinoaan myös seuraaville sukupolville.
- Nyt on viimeinen hetki sille, että Suomen valtiolla on mahdollisuus ja myös vastuu toimia niin, että vastaavia loukkauksia ei enää tulevaisuudessa tapahdu, Näkkäläjärvi painotti.
Selvitykset ovat luettavissa Valtioneuvoston verkkosivuilla:
- Anne-Maria Maggan Suomalaisen poronhoitolainsäädännön ja paliskuntajärjestelmän vaikutukset saamelaiseen poronhoitoon ja siidajärjestelmään:https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-643-3
- Oula-Antti Labban Saamelaisten poronhoidon oikeudellinen asema ja poronhoitoon liittyvät oikeudet Suomessa oikeusjärjestyksen valossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-659-4
Julkaisutilaisuuden tallenne on katsottavissa vimeossa.
Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio kiittää julkaisutilaisuuden osallistujia hyvästä keskustelusta!
Selvitykset ovat osa Saamelaisten totuus- ja sovintokomission erillisselvitysten sarjaa. Komission tehtävänä on selvittää saamelaisten kokemaa syrjintää ja assimilaatiota sekä tuoda esiin keinoja sovinnon rakentamiseksi alkuperäiskansa saamelaisten ja Suomen valtion välillä. Tiedot komissiolle valmistelluista selvityksistä löytyvät verkkosivuilta https://sdtsk.fi/julkaisut/.