Siirry suoraan sisältöön
Home » Ajankohtaista » Lainsäädäntö ei tunnusta saamelaisen poronhoidon erityispiirteitä – “Nykyinen oikeusasema vaarantaa saamelaisporonhoidon tulevaisuuden”

Lainsäädäntö ei tunnusta saamelaisen poronhoidon erityispiirteitä – “Nykyinen oikeusasema vaarantaa saamelaisporonhoidon tulevaisuuden”

Saamelaisen poronhoidon tilanteesta Suomessa on valmistunut kaksi uutta selvitystä. Tutkijat Anne-Maria Magga ja Oula-Antti Labba ovat laatineet Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle erillisselvitykset, jotka tarjoavat katsauksen perinteisen elinkeinon oikeudelliseen asemaan ja siihen liittyviin haasteisiin.

Koivun ohi laukkova porotokka pimeässä lampun loisteessa.
Kuva: Oula-Antti Labba

Selvitykset käsittelevät saamelaiseen poronhoitoon liittyviä oikeuksia toisiaan täydentävästi. Julkaisut sisältävät myös paljon yhteisiä teemoja, kuten suomalaisen poronhoitolainsäädännön puutteita sekä saamelaisten oikeuksien ja perinteisen poronhoitotavan tunnustamisen tarpeen. Selvitykset antavat toimenpide-ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi.

Siidojen heikko asema mahdollistaa oikeuksien loukkaukset

Maggan selvitys tarkastelee suomalaisen poronhoitolainsäädännön ja paliskuntajärjestelmän vaikutuksia saamelaiseen poronhoitoon ja erityisesti sen perinteiseen siidajärjestelmään. Selvityksessä todetaan, että lainsäädäntö ei tunnusta saamelaisen poronhoidon erityispiirteitä eikä saamelaisten oikeuksia perinteisiin laidunmaihin. Tämän vuoksi saamelaisen poronhoidon tilanne on erittäin vaikea useassa paliskunnassa.

  • Saamelaisporonhoidon ja siidojen heikko oikeusasema Suomen lainsäädännössä mahdollistaa saamelaisiin poronhoitajiin ja siidojen laidunmaihin kohdistuvat laidunaluevaltaukset ja oikeudenloukkaukset. Lisäksi se vaikeuttaa perinteisen saamelaisen poronhoitotavan ja vuotuiskierron harjoittamista, lisää ylilaidunnusta, vaikeuttaa poronhoitajien sopeutumista ilmastonmuutokseen ja aiheuttaa poronhoitajille ja saamelaisnuorille epävarmuutta elinkeinon tulevaisuudesta.
  • Tämä taas vaarantaa saamelaisporonhoidon siirtymisen tuleville sukupolville elinvoimaisena elinkeinona, jollaisena saamelaiset haluavat sen säilyttää, Magga kirjoittaa.

Labba keskittyy selvityksessään saamelaiseen poronhoitoon liittyviin oikeuksiin Suomessa oikeusjärjestyksen näkökulmasta ja valottaa historian tapahtumia, jotka ovat vaikuttaneet poronhoidon mukautumiseen. Myös hän toteaa, että nykyinen poronhoitolaki ei turvaa riittävästi saamelaisten porolaidunoikeuksia eikä tapaoikeutta.

  • Saamelaisten ylimuistoiseen nautintaan ja siidojen asemaan perustuvia oikeuksia sekä kollektiivisia alkuperäiskansaoikeuksia ei ole tunnustettu Suomen lainsäädännössä. Saamelaisilla poronhoitajilla ei ole omaa virallista poronhoidon hallintoelintä Suomessa. Poronhoitoa rajoittavaan muuhun maankäyttöön vaikuttava keskeinen lainsäädäntö ei asteittaisista parannuksista huolimatta vastaa kansainvälisen oikeuden nykytilaa.
  • Saamelaisten poronhoidon oikeudellinen asema on Suomessa monella tapaa heikompi kuin Ruotsissa ja Norjassa, Labba kirjoittaa.

Sekä Magga että Labba esittävät, että Suomessa aloitettaisiin poronhoitolain uudistustyö. Laissa tulisi tunnustaa saamelainen poronhoito ja siidajärjestelmä. Poronhoitolain tulisi noudattaa kansainvälisoikeudellisten velvoitteiden turvaamia alkuperäiskansaoikeuksia ja vahvistaa saamelaisten poromerkkijärjestelmän oikeudellista suojaa ja säilymistä. Selvityksissä esitetään toimia myös esimerkiksi saamelaisten kotiseutualueen vanhojen metsien suojelemiseksi, saamelaisten maa- ja vesioikeuksien turvaamiseksi sekä muuhun maankäyttöön vaikuttavan lainsäädännön kehittämiseksi.

Julkaisutilaisuus Rovaniemellä ja  Zoom-yhteydellä ma 16.12. klo 10

Selvitysten julkaisutilaisuus järjestetään maanantaina 16.12. klo 10–12 sekä Arktikumissa Aurora-salissa Rovaniemellä että Vimeo-etäyhteyden kautta. Striimi tallennetaan.

Tutkijat Anne-Maria Magga ja Oula-Antti Labba esittelevät tilaisuuden aluksi selvitystensä keskeiset havainnot. Aiheiden käsittelyä jatketaan paneelikeskustelulla, johon osallistuvat komission puheenjohtaja Hannele Pokan johdolla:

  • Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen, Kaldoaivin paliskunnan poromies ja yrittäjä, Asko Länsman
  • Sallivaaran paliskunnan poroisäntä Iisko-Henrik Näkkäläjärvi 
  • Erityisasiantuntija Sanna Hast Paliskuntain yhdistyksestä
  • Tutkija/ terveystieteiden tohtori Ulla Timlin Oulun yliopistosta
  • Käsivarren paliskunnan poronhoitaja ja luontoaktivisti Minna Näkkäläjärvi Enontekiöltä

Tilaisuus on suomenkielinen ja avoin kaikille.

Lämpimästi tervetuloa!

Selvitykset julkaistaan maanantaina 16.12. klo 8 Valtioneuvoston nettisivuilla:

Anne-Maria Maggan Suomalaisen poronhoitolainsäädännön ja paliskuntajärjestelmän vaikutukset saamelaiseen poronhoitoon ja siidajärjestelmään -selvitys:https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-643-3

Oula-Antti Labban Saamelaisten poronhoidon oikeudellinen asema ja poronhoitoon liittyvät oikeudet Suomessa oikeusjärjestyksen valossa -selvitys: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-659-4 

Selvitykset ovat osa Saamelaisten totuus- ja sovintokomission erillisselvitysten sarjaa. Komission tehtävänä on selvittää saamelaisten kokemaa syrjintää ja assimilaatiota sekä tuoda esiin keinoja sovinnon rakentamiseksi alkuperäiskansa saamelaisten ja Suomen valtion välillä. Tiedot komissiolle valmistelluista selvityksistä löytyvät verkkosivuilta https://sdtsk.fi/julkaisut/.