Komissio kuldâlij Tiänuleevi ulmui huolâid luosâpivdokiäldusist
Luosâpivdo lii Tiänu já ton uálgičácáduvâi sämmilij eellim, tálutuálu já kulttuur keđgijyelgi, mii lii siäilum muurrânhánnáá tuháttijd iivijd. Luosâpivdo meerhâš Tiänu čácáduv ulmuid sehe ekonomâlii piergim, ärbitiäđu já -máátu jotkum suhâpuolvâi paijeel, sehe sii identiteet vuáđu. Puoh taah láá tääl uhkevuálásiih, ko luosânäälih láá kiäppánâm. Taat lii jo kuálmád ihe maŋaluvâi, ko luosâpivdo lii kieldum.
Tiänu Äittisavonist Ucjuuvâst uárnejui 23.-24.5. seminaar, mast uccii vástádâsâid rašes koččâmuššáid. Manen Tiänu luosânäälih ađai Atlant luosânäälih láá kiäppánâm nuuvt čuuvtij? Kávnoo-uv suijâ meerâst, kost pivdeh stuorrâ tampâigijn já meid Atlant luosah koddojeh? Vâi láá-uv suijân eres elleeh, tego suojâlum nuárjuh, moh salâsteh luosâid meerâst? Mon ennuv pirâsmiirhah láá vaiguttâm kiäppánmân? Mii meerâst tábáhtuvá, koijâdii maaŋgah.
Seminaarist savâstâllii kyelipivdemân kyeskee miärádâsâin, Taažâ já Suomâ koskâsijn sopâmušráđádâlmijn sehe sämmiláid kyeskee vuáđu- já olmoošvuoigâdvuođâin, omâstemvuoigâdvuođâin já sämmilij ärbivuáválii tiäđu merhâšuumeest luosânaalij heiviittâlmist. Tiänu kuábbáá-uv pelni sämmiliih láá ärbitiäđui vuáđuld annaam huolâ kuálástemčasijnis já kyelinalijnis 1900-lovo pelimuudon räi. Maaŋgâi mielâst čuolmâi algâalgâlâš suijân lii tot, ete páihálij sämmilij jienâ iä lah kuldâlâm, ige kuálástemvuoigâdvuođâi omâsteijein lah meridemväldi.
— Ko Tiänu aašijn ráđádâlloo, kolgâččij puoh uásipeelijn leđe tuođâlâš vaikuttemväldi, pahudij sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio saavâjođetteijee Hannele Pokka seminaar sahâvuárustis. Sun muštottij tast, ete kyeličaasijd omâsteh uásádâhkodeh teikkâ táálááh priivaat tálutuáluh, moi omâsteijeeh láá iänááš sämmiliih.
— Ráđádâllâmvuáhádâh lii hämmejum tagarin, ete tast iä vääldi vuotân kuálástemvuoigâdvuođâi omâsteijei jienâ. Biologij já kyelitotkei lasseen ráđádâlmijn kolgâččii leđe meiddei algâaalmugvuoigâdvuođâi já ärbitiäđu äššitobdeeh, kiäid sämmiliih láá nomâttâm, eeđâi Pokka.
Pokka iävtuttij, ete Suomâ ráđádâllâmairâskode saavâjođetteijen kolgâččij nomâttiđ ulmuu, kiäm Ucjuuvâ kuálástemkuávlu já sämitigge lává oovtâst nomâttâm.
Pokka jurduid ráđádâllâmairâskode čokkiimist rámmojii maaŋgâin sahâvuáruin. Veeččâh uásádâhkode jeessân Anne Nuorgam suogârdâlâi máhđulâšvuođâ tuálvuđ vuoigâdvuođâkanslerân čielgâdemnáál tom, ete čäcikuávlui já kuálástemvuoigâdvuođâi omâsteijeeh iä valduu vuotân Eennâm- já meccituáluministeriö ráđádâlmijn.
Seminaar sahâvuáruin čujottui maŋgii alemus haldâttâhrievti ive 2022 miärádâsân, mast Tiänu uálgijuuvâi lovettes kuáláástmist ášáskuttum sämmilijd kavnâttii äšittemmin. Miärádâs annoo eromâš merhâšitten tondiet, ete tast nuávdittii Suomâ vuáđulaavâst sämmiláid algâaalmugin turvâstum vuoigâdvuođâ jieijâs kulttuurân. Miärádâs merhâšij tom, ete kuálástem kavnâttui merhâšittee uássin juhâsämmilij kulttuurist.
Seminaar Tiänujuuvâ čácáduv vuoigâdvuođâin já sierânâsjiešvuođâin uárnejii Suomâ já Taažâ sämitigeh já Tiänu čácáduv kuálástushaldâttâs. Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio uásálistij seminaarân já ráhtádâđâi siämmást sämiaalmug kuullâmtilálâšvuođáid, moh algâttuvvojeh kesimáánu aalgâst miätá sämikuávlu.
Tekstâ Ulla Aikio-Puoskari
Koveh Eeva Mäkinen
Luuvâ eenâb:
Seminaari Tenon vesistön oikeuksista ja erityispiirteistä Utsjoella 23.-24.5.2023