Kolttasaamelaisten yhteisöt hajosivat kolmen valtion – Neuvostoliiton, Norjan ja Suomen – alueille maailmansotien seurauksena. Suomessa kolttasaamelaisten asemaa on turvattu säätämällä erityinen kolttalaki ja säilyttämällä kolttien perinteistä hallintomallia kyläkokousjärjestelmänä. Koltansaamen kieli, kulttuuri ja toiminta valtakuntien rajojen yli ovat aktiivisessa kehittymisvaiheessa tänä päivänä. Takana on kuitenkin lähes sata vuotta, joiden aikana moni asia on ehtinyt muuttua.
Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio julkaisee 20.8.2025 Inarissa kolttasaamelaisten historiaa ja kulttuuria käsittelevän erillisselvitysten kokonaisuuden. Selvitysten tarkoituksena on nostaa esille kolttasaamelaisten historian vaiheita, kolttasaamelaisia koskevaa erillislainsäädäntöä, tapahtuneita muutoksia ja laissa säädettyjen määräysten toteutumista. Selvityksissä tarkastellaan myös kolttien kyläkokouksen asemaa sekä kolttasaamelaisten elinkeinotilannetta.
Kolttasaamelaisten elinkeinoissa, elinolosuhteissa, hallinnollisissa suhteissa Suomen valtion kanssa sekä näitä sääntelevässä lainsäädännössä on tapahtunut isoja muutoksia Suomen itsenäisyyden ajalla. Jo Petsamon liittäminen Suomeen vuonna 1920 heikensi kolttasaamelaisten yhteisöjen yhteiskunnallista ja elinkeinotilannetta merkittävästi. Ne olivat jo taloudellisessa kriisissä aikaisempien rajanvetojen ja sotien aiheuttamien poikkeusolojen takia. Uusi raja hajotti useat kolttasaamelaiset siidat kahteen eri valtioon.
Petsamon uusi paikallishallinto tai Suomen valtionhallinto eivät tunnistaneet tai ainakaan tunnustaneet kolttasaamelaisten oikeuksia tai huomioineet heidän erityistarpeitaan alueen alkuperäiskansana. Maataloutta harjoittavien, pääosin suomalaisten uudisasukkaiden ja luonnonresursseja hyödyntävän teollisuuden edut olivat ensisijaisia. Vasta 1930-luvulla valtionhallinnossa alettiin selvittää Suonikylän kolttasaamelaisten erityistarpeita. Tämä kohtasi voimakasta vastarintaa suomalaisjohtoisessa paikallishallinnossa. Toisen maailmansodan jälkeen Petsamon kolttasaamelaiset evakuoitiin Inariin, jonne muodostettiin koltta-alue.
Selvityksessä on johdanto ja kolme eri aikakausia käsittelevää osaa. Ensimmäisen osan, kuten myös johdannon ovat kirjoittaneet vanhempi tutkija, dosentti Taarna Valtonen (Turun, Helsingin ja Oulun yliopisto) ja koltansaamen yliopistonlehtori, filosofian tohtori Markus Juutinen (Oulun ja Turun yliopisto). Tämä katsaus käsittelee vuosien 1920‒1955 tilannetta ja keskittyy kolttasaamelaisia erityisesti koskeneeseen lainsäädäntöön ja hallintoon sekä heidän harjoittamiinsa elinkeinoihin. Katsaus keskittyy Petsamon aikaan 1920‒1944. Se osoittaa, että valtio ei huomioinut kolttasaamelaisten erityisasemaa tai oikeuksia lainsäädännössä eikä paikallishallinto toiminnassaan. Erillislainsäädäntöä alettiin laatia vasta toisen maailmansodan jälkeen.
Toinen osa on tutkija, filosofian tohtori Sonja Tanhuan (Helsingin yliopisto) selvitys Kolttasaamelaisten ja valtion suhteet sotien jälkeisessä Suomessa. Se käsittelee aikakautta 1955‒1985. Tuona aikana luotiin perusta kolttasaamelaisia koskevalle erillislainsäädännölle sekä vakiinnutettiin kolttien kyläkokouksen ja valtion väliset viralliset suhteet. Selvityksessä käsitellään kolttasaamelaisten, Suomen valtion sekä muiden toimijoiden välisiä ristiriitoja sekä kolttasaamelaisen yhteisön vaikuttamisen ja toimijuuden mahdollisuuksia ja onnistumisia aikajakson aikana. Siitä käy ilmi, että lainsäädäntö kehittyi hitaasti eikä valtiolla vaikuta olleen aktiivista halua edistää kolttasaamelaisten elinoloja.
Kolmas osa on diplomi-insinööri Darija Semenojan selvitys Kolttasaamelaisten elinolosuhteiden ja elinkeinojen kehittyminen koltta-alueella nykyisen kolttalain (253/1995) voimassaoloaikana. Se käsittelee kolttasaamelaisten elinolosuhteiden ja elinkeinojen kehittymistä koltta-alueella nykyisen kolttalain voimassaoloaikana eli vuodesta 1995 nykyaikaan. Käsiteltävät aiheet ovat kolttasaamelaisia koskeva erillislainsäädäntö ja siinä tapahtuneet muutokset, kolttalakiin perustuva avustus- ja lainajärjestelmä, kolttasaamelaisten elinkeinot ja elinolosuhteet, kolttalain mukainen asuinrakentaminen ja maansaanti sekä kolttatilojen luovuttaminen. Käsittelyn keskiössä ovat elinkeinot ja elinolosuhteet, erityisesti asuinrakentaminen ja maansaanti sekä niihin liittyvät lukuiset ongelmat ja uudistamistarpeet.
Komissio julkaisee osan tästä kokonaisuudesta koltansaameksi käännettynä.
Selvitykset julkaistaan Valtioneuvoston verkkosivuilla 20.8. klo 8:
- Taarna Valtonen ja Markus Juutinen, Sonja Tanhua, Darija Semenoja: Kolttasaamelaisten elinkeinot, erillislainsäädäntö ja suhteet Suomen valtion kanssa vuosina 1920–2024 – kolme erillisselvitystä saamelaisten totuusja sovintokomissiolle https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-352-4
- Taarna Valtonen da Markus Juutinen: Ǩičldõk iiʹjji 1920–1955 vaaldâšm- da õhttsažkåʹddriâžldõʹǩǩe, laaʹjjid da jieʹllemvuõʹjjid nuõrttsäʹmmlai ǩiõččâmkuuʹlmest https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-384-5
Selvitys on osa Saamelaisten totuus- ja sovintokomission erillisselvitysten sarjaa. Komission tehtävänä on selvittää saamelaisten kokemaa syrjintää ja assimilaatiota sekä tuoda esiin keinoja sovinnon rakentamiseksi alkuperäiskansa saamelaisten ja Suomen valtion välillä. Tiedot komissiolle valmistelluista selvityksistä löytyvät verkkosivuilta https://sdtsk.fi/julkaisut/.
Lisätietoja
Pääsihteeri Ulla Aikio-Puoskari
ulla.aikio-puoskari(a)sdtsk.fi
Viestintäsuunnittelija Mira Pohjanrinne
mira.pohjanrinne(a)sdtsk.fi