Saamelaisten oikeus kalastukseen juontuu heidän perustuslaillisesta asemastaan alkuperäiskansana sekä siihen liittyvästä oikeudesta kulttuuriin ja itsemääräämisoikeuteen. Saamelaisten kalastusoikeudet ovat kuitenkin käytännössä heikentyneet lakiuudistuksissa. Pyyntirajoitusten jatkuessa vuodesta toiseen koko jokisaamelainen elämänmuoto on uhanalaistunut.
Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio julkaisee 17.6.2025 OTT Hannele Pokan kaksiosaisen selvityksen, jossa tarkastellaan saamelaisten kalastusoikeuksien kehitystä historian ja lainsäädännön valossa sekä saamelaisten kalastusasioita Tenojoen vesistössä.
– Vaikka saamelaisten oikeudet kalastukseen on vuosikymmenien mittaan lainvalmisteluasiakirjoissa tunnustettu, käytännössä nämä oikeudet ovat heikentyneet kalastuslainsäädännön uudistamisten yhteydessä, Pokka kirjoittaa.
Voimassa olevassa kalastuslaissa saamelaisten kalastusoikeuksia on merkittävästi heikennetty verrattuna aikaisempaan lainsäädäntöön. Myös valtioiden välisissä Tenojoki-neuvotteluissa saamelaiset on sivuutettu.
– Valtio on pitänyt kiinni vuosisatoja sitten ottamastaan isännän roolistaan, vaikka valtio omistaa Tenojoen Suomen puoleisestä vesistöstä pienen murto-osan, Pokka toteaa.
Teno (Deatnu) ja sen lohi (luossa) ovat olennainen osa alueen saamelaiskulttuuria. Tenojoen lohikantoja on suojeltu ja kalastusta ohjattu Suomen ja Norjan välisillä kalastussopimuksilla ja -säännöillä jatkuvasti. Lohikantojen heikon tilanteen vuoksi lohen kalastus on ollut kiellettyä Tenojoen vesistössä vuosina 2021, 2022, 2023 ja 2024.
– Saamelaiskäräjät ja Tenon osakaskunnat ovat moittineet sekä Tenojoen kalastusneuvotteluja, että ehdotettuja muutoksia kalastussopimukseen ja -sääntöön, koska rajoitukset ovat perustuslain vastaisia. Jatkuessaan vuodesta toiseen ne vaarantavat Tenon saamelaisen kalastuskulttuurin olemassaolon, Pokka kirjoittaa.
Tervetuloa kuulemaan lisää julkaisutilaisuuteen, joka järjestetään 17.6. kello 10-15 Inarin Sajoksessa. Tilaisuus on suomenkielinen ja se tallennetaan. Lisätietoja ja tarkempi ohjelma tulossa.
Samassa tilaisuudessa julkaistaan myös kolme muuta uutta erillisselvitystä: ”Väistämisalueita ei enää ole” – uudet teolliset maankäyttöpaineet saamelaisten kotiseutualueella; Metsätalouden vaikutukset saamelaiseen poronhoitoon ‒ Tarkastelussa kumulatiiviset haitat ja osallistuminen päätöksentekoon; ja Inarin vesien tila ja Inarijärven kalastus saamelaisten ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta.
Selvitys julkaistaan Valtioneuvoston verkkosivuilla ti 17.6. klo 8:
- Hannele Pokka: Saamelaisten kalastusoikeuksien kehityspiirteitä – Erillisselvitys saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-647-1
Selvitys on osa Saamelaisten totuus- ja sovintokomission erillisselvitysten sarjaa. Komission tehtävänä on selvittää saamelaisten kokemaa syrjintää ja assimilaatiota sekä tuoda esiin keinoja sovinnon rakentamiseksi alkuperäiskansa saamelaisten ja Suomen valtion välillä. Tiedot komissiolle valmistelluista selvityksistä löytyvät verkkosivuilta https://sdtsk.fi/julkaisut/.