Saamelaiset joutuivat keskelle toista maailmansotaa voimakkaammin kuin Suomen kansalaiset keskimäärin. Saamelaisten uhrit ja menetykset olivat suuremmat.
– Jopa rintamalla kaatuneissa saamelaisilla oli suhteellinen yliedustus, toteaa Pekka Kauppala saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle laatimassaan erillisselvityksessä.
Filosofian tohtori, Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen dosentti Pekka Kauppalan komissiolle tekemä selvitys tarkastelee Suomen saamelaisten kohtelua ja kohtaloa toisen maailmansodan erillissotien aikana.
– Sotakysymykset sisältävät Suomessa paljon voimakkaita, mutta kokonaan tai osittain kätkettyjä massaemootioita. Ne on käsitetty Suomen eräänlaisiksi kohtalonkysymyksiksi, joita on käsitelty ja hoidettu laajoin voimavaroin ja kansallisella konsensuksella. Samoja kysymyksiä saamelaisten parissa ei ole kuitenkaan mielletty Suomen mediassa ja kansan käsityksissä merkittäviksi, vaikka tutkimus osoittaa, etteivät sotavahingot ja menetykset ole saamelaisten parissa ainakaan vähemmän merkittäviä, Kauppala kirjoittaa.
Saamelaisten kotiseutualue joutui niin talvi- ja jatko- kuin Lapin sodankin aikana sotatoimien kohteeksi. Ennen jatkosotaa Suomi päätti kiireisesti ja huonosti valmistellen evakuoida koko Lapin, mikä johti raskaaseen evakkomatkaan ja tautien keskellä moniin saamelaisuhreihin Keski-Pohjanmaan evakkopaikoissa. Lisäksi porojen pakkoluovutukset ja muut porotuhot aiheuttivat saamelaisille suuria taloudellisia menetyksiä.
Pienempää määrää saamelaisia koski evakuointi Ruotsiin. Ruotsin saamelaisalueet osoittautuivat Kauppalan mukaan sopivammiksi evakuointialueiksi kuin kaukainen ja luonnonoloiltaan saamelaisalueesta poikkeava Keski-Pohjanmaa.
Koko jatkosodan ajan Lappiin erikoisoikeuksin sijoitetut Saksan joukot muodostivat myös käytännön poikkeustilan saamelaisalueille, missä näitä joukkoja oli ylivoimaisesti eniten Suomen sisällä. Lisäksi kolttasaamelaisten alue Petsamossa joutui sekä talvi- että jatkosodissa koviin taisteluihin ja menetettiin sekä uudelleenasutettiin. Jatkosodan päätteeksi alue luovutettiin Neuvostoliitolle. Jatkosodan päätyttyä alkoi aineellisesti tuhoisa Lapin sota saksalaisia vastaan. Saamelaisalue kärsi saksalaisten suorasta ja tuhoisasta miehityksestä merkittävästi.
– Kansainvälisen politiikan jännitteet ja sotilaallistamispaineet ovat kohdistuneet viime vuosina lisääntyvästi Suomeen, Lappiin ja saamelaisalueille. Monille niistä löytyy juuria ja vertailukohtia menneistä ajoista. Sen vuoksi Suomen saamelaisten sotahistorian ongelmien tiedostaminen tutkimustyön kautta on entistäkin tärkeämpää, Kauppala toteaa.
Selvitys julkaistaan Valtioneuvoston verkkosivuilla pe 7.3. klo 8:
- Pekka Kauppala: Toisen maailmansodan saamelaiset uhrit ja saamelaisten menetykset Suomessa. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-687-7
Selvitykset ovat osa Saamelaisten totuus- ja sovintokomission erillisselvitysten sarjaa. Komission tehtävänä on selvittää saamelaisten kokemaa syrjintää ja assimilaatiota sekä tuoda esiin keinoja sovinnon rakentamiseksi alkuperäiskansa saamelaisten ja Suomen valtion välillä. Tiedot komissiolle valmistelluista selvityksistä löytyvät verkkosivuilta https://sdtsk.fi/julkaisut/.