Kolttasaamelaisten yhteisöjen kielen ja opetuksen historiasta on valmistunut ainutlaatuinen selvitys. Tutkijat Taarna Valtonen ja Markus Juutinen ovat laatineet Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle Kolttasaamelaisten yhteisöjen kieli- ja koulutustilanne 1850-luvulta 2020-luvulle -erillisselvityksen, jonka lähteinä ovat toimineet aikaisemmat tutkimukset ja muut kirjalliset lähteet, arkistoäänitteet sekä tutkijoiden omat haastattelut ja havainnot.
Selvitys käsittelee kolttasaamelaisten kouluhistoriaa ja kielisosiologisen tilanteen kehitystä aina 1850-luvulta lähtien viiden selkeästi erilaisen aikakauden kautta. Selvityksen mukaan koltansaame oli vielä vuosina 1850–1920, ensimmäiseen maailmansotaan saakka, kaikkien kolttasaamelaisten yhteisöjen pääasiallinen kieli. Sen jälkeen kolttasaamelaisten assimiloiminen valtakulttuureihin, erityisesti koulujärjestelmien kautta, on heikentänyt erittäin voimakkaasti kielen asemaa. Viime vuosikymmeninä erilaisten kielenelvytystoimien, kuten kielipesien ja kielenopetuksen, ansionsa koltansaame on saanut jälleen uusia eri-ikäisiä puhujia.
Valtosen ja Juutisen mukaan kolttasaamelaisten kielelliset oikeudet eivät kuitenkaan vieläkään toteudu Suomessa lain edellyttämällä tavalla. Lisäksi nykyisessä lainsäädännössä on useita ongelmia, jotka jarruttavat koltansaamen kielen kehitystä. Koltansaame vaatisi Suomessa erityistä panostusta muun muassa yhteisön historiallisen sosioekonomisen tilanteen ja kirjakielen lyhyen historian vuoksi.
Selvityksessä annetaan Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle useita suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia kolttasaamelaisten kieli- ja koulutustilanteen parantamiseksi. Selvityksen mukaan komission tulisi työssään vaatia muun muassa, että Suomen valtio ottaa vastuun kouluissa harjoitetusta assimilaatiopolitiikasta ja pyytää sitä anteeksi kolttasaamelaisilta. Lisäksi valtion tulee varmistaa kolttasaamelaisen ja koltansaamenkielisen opetuksen jatkuminen ja saavutettavuus sekä resurssit ammattimaiselle kielensuunnittelulle ja saamen kielilain toteutumiselle viranomaisissa.
Koltansaame on UNESCOn arvion mukaan edelleen kriittisesti uhanalainen kieli. Sen tulevaisuus vaikuttaa kuitenkin valoisammalta kuin pitkään aikaan erityisesti siksi, että kieli on saanut uusia aktiivisia kielenkäyttäjiä ja siirtyy jälleen joissakin perheissä lapsille. Tämä kehitys on kuitenkin haurasta ja vaatii kaiken mahdollisen tuen, Valtonen ja Juutinen toteavat selvityksessään.
Julkaisutilaisuus Teamsissa ke 4.12. klo 12–14
Selvityksen kaikille avoin julkaisutilaisuus järjestetään Teamsin välityksellä keskiviikkona 4.12.2024 klo 12–14.
Tilaisuudessa tutkijat Taarna Valtonen ja Markus Juutinen esittelevät selvitystään. Aiheiden käsittelyä jatketaan paneelikeskustelulla, johon osallistuvat komissaari Irja Jefremoffin johdolla Lapin hyvinvointialueen koltansaamen kielityöntekijä Anna Lumikivi, Kolttakulttuurisäätiön asiamies Anna-Katariina Feodoroff sekä Saamen kielikaltion koltansaamen neuvonantaja ja Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Tauno Ljetoff.
Tilaisuus on suomenkielinen ja se tallennetaan. Pyydä linkki julkaisutilaisuuteen sähköpostitse: info@sdtsk.fi.
Lämpimästi tervetuloa!
Kolttasaamelaisten yhteisöjen kieli- ja koulutustilanne 1850-luvulta 2020-luvulle -selvitys on luettavissa ke 4.12. klo 8 lähtien Valtioneuvoston nettisivuilla.
Selvitys on osa Saamelaisten totuus- ja sovintokomission erillisselvitysten sarjaa. Komission tehtävänä on selvittää saamelaisten kokemaa syrjintää ja assimilaatiota sekä tuoda esiin keinoja sovinnon rakentamiseksi alkuperäiskansa saamelaisten ja Suomen valtion välillä. Tiedot komissiolle valmistelluista selvityksistä löytyvät verkkosivuilta https://sdtsk.fi/julkaisut/.