Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio ornij majemuu tábáhtuumees 16.12. sämmilij päikkikuávlust, Aanaar Sämikulttuurkuávdáš Sajosist. Peivi čokkij oohtân komissio pargo piällás vijđes juávhu sämisiärváduv ovdâsteijeid, kulttuurtuáimeid já aalmugjeessânohtsâškode jienâid. Sämmilij viestâ staatâ merideijeid lâi čielgâs: tuše addâgâs pivdem ij rijttáá, tääl tarbâšuvvojeh koŋkretliih tavoh.
Tilálâšvuotâ aalgij káhhoin já káhvástâlmáin já dokumentelleekuvijguin, moh kovvejii sämmilii eellim já iäláttâsâid tááláá maailm háástui oovdâst. Aslak Paltto já Ville-Riiko Fofonoff tyeji Poro – saamelainen elinkeino muuttuvassa maailmassa (Puásui – sämmilâš iäláttâs muttojeijee maailmist) puovtij oovdân sämmilii puásuituálu tááláá ääigi kuáhtám háástuid. Hans, Nilla já Aura Pieski já Arttu Niemisii dokument Čáhcegátteolbmot vist kuvvij Tiänu juhâsämmilii kulttuur eđe. Tilálâšvuođâst uáinimnáál lamaš Juha Länsman čuovâkovečáitáldâh tárkkoo sämmilij päikkikuávlu muttojeijee luándu já ton maaŋgâin keerdijn čoggâšum mušto.
Komissio oovdânpuovtij pargoos puátusijd, já tilálâšvuođâst peesâi kuullâđ komissaarij, čälleevievâ já sämmilii psykososiallii ohtâduv Uuvjâ sahâvuáruid. Komissaareh Hannele Pokka, Heikki Paltto, Irja Jefremoff, Anni-Siiri Länsman já Kari Mäkinen kijttii já kijtteh eromâšávt puoh taid suullân 400 sämmilâžžâd, kiäh pottii ruokkâdávt kuullâmnáál já tohhii máhđulâžžân taam tehálii ohtsâškodálii savâstâllâm algâttem.
Meid komission čälleevievâ uáivičällee Ulla Aikio-Puoskari sehe vuávájeijeeh Inari Alanko, Aslak Uula Länsman, Mervi Semenoff, Heli Aikio já Mira Pohjanrinne juohhii jurduidis tehálii pargo nuhâmist. Meid čälleevievâ sahâvuáruin paaštij čoođâ stuorrâ kijttevâšvuotâ. Čälleeviehâ kiijtij já kijttá sämmilijd siärváduvâid ton luáttámušâst, mon mij lep jieččân paargon finnim, sehe puoh ton torjust, maid jieškote-uv tááhuh láá paargon iivij ääigi adelâm.
Uuvjâ tehálâš toimâ juátkoo vala komissio toimâpaje nuuhâm maŋa-uv, já ohtâdâh juátká sämikulttuur miäldásii vyeligis kozzâš mielâtiervâsvuotâpalvâlusâi faallâm sämikielân já suomâkielân. Uuvjâ pargeeh Heidi Eriksen, Lahja Eriksen, Henna Lehtola já Kaarin West kijttii meid komissio taam stuorrâ pargo loopân saattâšmist. Uvjâ tiäduttij jieijâs sahâvuárust, et ohtâdâhân puáhtá leđe ohtâvuođâst ain, ko miinii aašijd vaaigut pyereestvajemân já tast halijdičij sárnuđ luáttámušlávt áámmátlijn.
Uuvjâ pargeiguin tun puávtáh sárnuđ meid puátteevuođâst tast, jis tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargo lii pajedâm tust váduhis muštoid já tobdoid.
Paaneelsavâstâllâm, mon moderistij Sämimuseo Siida museohovdâ Taina Máret Pieski, puovtij uáinusân maaŋgâpiälásijd uáinuid komissio pargo nuvâdijn. Panelistin lijjii Anni-Sofia Niittyvuopio (Badje-Deanu Sámit rs), Petra Laiti (Sämirääđi), Ristenrauna Magga (Sámi Soster rs), Niila-Juhán Valkeapää (Sämitige nuorâirääđi), Jasmin Semenoff (Nuorttâlâškulttuursiäđus), Mika Saijets (Säämi Kielâkäldee), Tiina Sanila-Aikio (Sämipalgâseh rs) já tuáijár Birit Tornensis (Studio Tornensis).
Pajemužžân panelistij sahâvuáruin pajanij uáinusân huolâ tast, et staatâ joskâččij sovâdâttâmproosees tuše addâgâs pivdemân, já koŋkretliih tooimah sämikulttuur já kielâi turviimân pásáččii huámášuuhánnáá. Panelisteh lijjii-uv oovtâ uáivilist tast, et staatâhaldâttâhân kolgâččij finniđ sämiaašijd koordinistee tuáimee, já sämmilii staatâčällee nomâttem kyedittii puohah savâstelleeh.
Sovâdâttâmproosees ovdánem tááhust panelisteh onnii tehálâžžân, et komissio asâtteijeetááhuh algâtteh oovtâstpargoost savâstâlmijd nuuvt jotelávt ko máhđulâš komissio toimâiävtuttâs olášuttem várás. Eromâš tehálâžžân panelisteh onnii tom, et Sämitigge tâi Nuorttâlij sijdâčuákkim iä pääsi tuárispel, ko iävtuttâsah árvuštâllojeh staatâhaldâttuv peeleest. Ristenrauna Magga tiäduttij, et proosees čuávuváá muddoost-uv lii tehálâš kuullâđ vijđáht meid sämmilii aalmugjeessânohtsâškode politikkárij lasseen.
Sämmilij aalmugjeessânohtsâškode kuullâm ličij tehálâš meid tondiet, et raapoort vijđoduvâst huolâthánnáá iävtuttâssáid ličij puáhtám lasettiđ meid tärkkilistee iävtuttâsâid. Ovdâmerkkân tuáijár Birit Tornensis pajedij tom, et veikkâ sämmilâš ärbivyehityeji siskelduvvoo meid luándulávt iäláttâssáid já immaterialvuoigâdvuođáid lohtâseijee iävtuttâssáid, te lii tehálâš, et ärbivyevi tehálâšvuotâ já eromâštáárbuh šaddeh muštuđ, ko eres iäláttâsâin ráđádâlloo. Anni-Sofia Niittyvuopio já Niila-Juhan Valkeapää muštottáin meid, et meid säminuoráid kolgâččij adeliđ máhđulâšvuođâ uásálistiđ jotkâráđádâlmáid.
Sämikulttuur já kielâi puátteevuođâ turvim ij kuittâg luhostuu, jis sämmilijn nistojeh vuoigâdvuođah ärbivuáválij iäláttâsâi tarbâšem enâmáid já čassijd, muštottij Tiina Sanila-Aikio. Petra Laiti joođhij, et eennâmvuoigâdvuođah lahtojeh nanosávt kielâi já kulttuur turviimân. Siämmáá uáivilist lâi meid Mika Saijets, kiän mield ärbivuáválij iäláttâsâi turvim suoijâl meid sämikielâid, já nubijkulij. Laiti lasettij, et suu mield áinoo rievtis vyehi ovdediđ sämmilij vuoigâdvuođâid aalmugin lii huksiđ uđđâsist ohtâvuođâid staatâi raajij rasta. Suu mield koŋkretlâš vyehi ”huksiđ raajijd vuálus” lii sárnuđ sämikielâ. Jasmin Semenoff muštottij, et tehálâš lii meid, et ko puátteevuođâst lii hundâruššâmnáál tot, maht turviđ sämipárnái já nuorâi vuoigâdvuođâ sämikielâi já kulttuur oppâmân ubâ Suomâst, te oppâtiijmijd kolgâččij siskeldittiđ škovlâpeeivi uássin, ige asâttiđ uáppeid eresárvusii tilán lasseetmáin taid ”paijeelmiärálâžžân” tijmen škovlâpeeivi maŋa.
Jo ovdil komissio vuáđudem arvâlii, et muusikärbivuovijn kalga leđe jieijâs tuođâštemárvu taan tuotâvuotâ- já sovâdâttâmprosesist. Tondiet majemuu tiijme ääigi uásálisteeh kullii komissio mandaatân heivejeijee juáigusijd, liivđijd já leuddijd. Lávdásteijen lijjii Hanna-Maaria Kiprianoff, Anna Morottaja já Ante Aikio, kiäh hämmejii tilálâšvuotân kuoskâtteijee já vuoimijd adeleijee lopâttâs.
Komissio toimâpaje nohá 31.12.2025.
Komissaareh já čälleeviehâ kijtteh láđásávt puoh uásálisteid, panelistijd, lávdásteijeid já keččeevievâ majemuu tilálâšvuotân uásálistmist. Komissio toimâpaje nohá ive loopâst, mut tuođâlâš sovâdâttâmproosees lii eskin aalgâst. Ko komissio luovâttij loppâraportis, te tot jo puovtij uáinusân tom, et taat tuotâvuođâ čielgim lii eskin tehálii, historjálii savâstâllâm lehâstem. Tot puáhtá uáinusân sämmilij, Suomâ algâaalmug, vuáttámušâid já uáinuid, moh puávdejeh ubâ ohtsâškode kuullâđ, oppâđ já toimâđ.
Kuullâmmuštâlusâi peht lekkâs máhđulâšvuotâ vijđes já huksejeijee ohtsâškodálii savâstâlmân sehe koŋkretlij nubástusâi olášutmân. Siämmást muštâlusah pyehtih nanodiđ puáttee sämisuhâpuolvâi luáttámuš jieijâs kulttuur já kielâ siäiludmân já oovdedmân. Ton lasseen toh rigodeh ubâ syemmilii ohtsâškode lasseetmáin ibárdâs, čiäŋuditmáin vuáruvaiguttâs já nanosmitmáin ohtsii ovdâsvástádâs.
Komissio tuáivu jieijâs toimâpaje loopâ aldandijn, et meid syemmiliih loheh loppâraapoort nuuvt vijđáht ko máhđulâš, tondiet ko raapoort kovvee sämmilij já syemmilij ohtsii historjá, mast stuorrâ uási lii taan räi lamaš jaskodum.
Tun puávtáh keččâđ tilálâšvuođâ paddim tääbbin: Youtube.
Liiŋkah komissio loppâraportân já čuákánkiäsoid:
”Haluan, että kansani elämä paranee” – Loppuraportti OSA I.
”Kyllä se on yhtä taistelua” – Loppuraportti OSA II, kuulemiset.
Yhteenveto saamelaisten totuus- ja sovintokomission ehdotuksista.
Õʹhtt eǩeässmõš säʹmmlai tuõtt vuõtt – da suåvâdvuõtt komissio eʹtǩǩõõzzin.
Čuákánkiäsu sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio iävtuttâsâin.
Čoahkkáigeassu sámiid duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna evttohusain.
Sammanfattning av förslagen från sanningsoch försoningskommissionen för samer.
A summary of the proposals given by the Sámi Truth and Reconciliation Commission in Finland.
Lasetiäđuh:
Viestâdemvuávájeijee Mira Pohjanrinne
mira.pohjanrinne(at)sdtsk.fi