Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio saavâjođetteijee Hannele Pokka
4.12.2025 Smolna, Helsig, komissio raapoort luovâttemtilálâšvuotâ
Lii äigi tivvoođ tom, mii lii sämmilijd puástud já epivuoigâlâš
Áárvust onnum mii raapoort vuástáväldeeh, hiärrá uáiviminister, Sämitige saavâjođetteijee, Nuorttâlij luáttámušolmooš
Staatârääđi asâttij sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio oovtâstpargoost sämitiggijn já nuorttâlij sijdâčuákkimáin nelji ive tassaaš. Komissio asâttem lâi áinookiärdásâš tábáhtus. Tággáár Suomâst ij lah kuássin lamaš.
Jieijâs toimâmadelem miäldásávt komissio lii aiccâm já árvuštâllâm sämmilijd čuoccâm historjálii já tááláá olgoštem, fáárun luhâmáin staatâ assimilaatiopolitik, sehe vuoigâdvuođâi luávkkáámijd. Mij lep čielgim sämmilijd kulâmáin, et maht taah láá vaiguttâm já vaigutteh sämmilijd já sii siärvádâhân. Mii raapoort siskeeld meid iävtuttâsâid sämmilij riehtisajaduv pyeredem várás.
Ko komissio pargo lii tääl nuhâmin, te mij lep kijtoliih eromâšávt toid masa neelji čyeđe sämmilâžân, kiäh juohhii mijjân feeriimijdis já halijdii vaiguttiđ toos, et sii jieijâs tâi oovdeb suhâpuolvâi feerim verivuođah iä innig kiärdášuu. Mij kijttep sämisiärváduvâid, moh láá išedâm kuullâmtilálâšvuođâi orniimist. Mij kijttep meid äššitobdeid, kiäh halijdii jyehiđ tiäđuidis já äššitubdâmušâs komissio kiävtun valmâštâlmáin sierânâsčielgiittâsâid. Toh valmâštuvvojii ohtsis 25 já toh almostittojii tállân ko kiergâttuvvojii. Kijttoseh meid staatârääđi kanslia pargoviehân, kote lii išedâm mii keevâtlijn aašijn.
Komissio paaldâst lii toimâm aalgâ rääjist sämmilâš väldikodálâš psykososiallii torjuu ohtâdâh, monttáá vaigâdis feeriimij jyehim já kieđâvuššâm ličij lamaš toskáá. Psykososiallâš ohtâdâh vuáđudui tuárjuđ komissio pargo, mut torjuu tárbu ij kuussân lappuu, veikkâ komissio pargo nohá. Väldikodálii ohtâduv pisovâžžân hammiimân lii čielgâ tárbu.
Ko mij luovâttep jieččân loppâraapoort onne tijjân asâtteijeetáhhoid, te ferttee páhudiđ, et maailm já meid Suomâ arktisiih kuávluh láá aaibâs ereslágán tiileest ko talle čohčuv 2021, ko komissio algâttij pargoos. Mij algâttijm koronapandemia ääigi. Ukraina suáđi ooleest suáldátpoolitliih nubástusah uáinojeh já tiättojeh arktisijn kuávluin. Suomâ Nato-jeessânvuotâ lii puáhtám suátihárjuttâsâid sämmilij päikkikuávlun. Šoŋŋâdâhnubástus ovdán tavveen jotelubbooht ko kosten eres saajeest eennâmpáálust.
Suomâ ij lah sierânâs suálui, moos ij liččii vaiguttâm tot, et maht algâaalmugijguin láá lattim pirrâ maailm. Mist sämmiliih jaamišeh láá koivum haavdijn tieđâlij tutkâmuulmij várás. Sämmilij uáivitäävtih láá mittádâllum suujâi keežild, moh láá mijjân maajeeldpuáttee puolváid pááccám epičielgâsin. Suomâst lâi vääldist kuhháá taggaar ibárdâs sämivuođâst, et tot páácá kievrâb syemmilii kulttuur juolgijd já láppoo.
Suomâst ij lah lamaš taggaar lahâasâttem, mii ličij kenigittám kevttiđ škoovlâin tuše suomâkielâ. Mii kuullâm sämmilij muštâlusah viestâdeh kuittâg, et lädiduttem lâi čälihánnáá vuáválâšvuotâ, mii moonnâm iheluuvij ääigi haldâšij škoovlâin já 1900-lovo loppâpele räi kiävtust orroom uáppeeasâttuvâin. Syemmilâš já suomâkielâlâš škovlâ- já asâttâhvuáhádâh láá toimâm kievrâs lädiduttem riäidun, mii lii hiäjusmittám sämikielâi já kulttuur sirdum suhâpuolvâst nuubán. Asâttâhškoovlâin párnááh lijjii kuhes aaigijd iärust perruinis. Jieijâs kielâ kevttimist finnij ráŋgáštâs. Ton čuávumuššân maaŋgah párnááh monâttii ohtâvuođâs jieijâs kielân já identitetân. Vaiguttâsah tiättojeh ain-uv sämisiärváduvâin kielâ uhkevuálásâšvuottân já kulttuur monâttâssân. Lädiduttem traumah láá jottáám sämisuhâpuolvâin nuubán.
Suomâst lii čielgâ rááhtuslâš tiätuvänivuotâ sämikulttuurist já sämmilij sajaduvâst algâaalmugin. Sämitiäđu vänivuotâ ohtsâškoddeest vaaigut väldiaalmug lattiimân já naanood munejurduid sämmilij kuáttá. Sämmiliih kuáhtájeh meid argâelimist já pargosoojijn rasism já olgoštem. Sosiallii mediast sij kuáhtájeh spiehâstuvlii ennuv vajesaavâid.
Syemmilâš lahâasâttem ij tuubdâ ige tuubdâst sämmilij vyevi toollâđ poccuid ige tovláid kuálástemsoojijd. Veikkâ vuoigâdvuođâi moonâtmist lii kuhháá, te sämmiliih iä lah vájáldittám tom.
Iheluuvij pehtilis meccituálu hárjuttem maŋa luánduviđá meecih láá kiäppánâm sämmilij päikkikuávlust. Ruukitoimâ já pieggâvyeimihuksim sehe piäluštemvuoimij lasaneijee hárjuttâstoimâm láá uđđâ, vijđeshámásiih eennâmkevtteeh. Vijđáneijee mađhâšem kištottâl siämmáin kuávluin ärbivuáválij iäláttâsâiguin. Luosâpivdo lii lamaš jo vittâ ive kieldum Tiänust, mii uhked tuššâdiđ juhâsämmilii kulttuur.
Sämmiliih iä lah pááccám passivlávt keččâđ tuárispeln. Sij láá lamaš aktivliih jieijâs siärváduvâi, enâmij já čaasij piälušteijeeh. Ton vievâst sämmilâš kulttuur lii ain-uv eeliš, eellimvuáimálâš já siärváduvlâš.
Sämikielah láá šoddâm uhkevuálásâžžân já toi sirdum uđđâ suhâpuolváid lii hiäjusmâm tâi pááihui potkânâm ollásávt. Mut puoh kulmâ sämikielâ sárnojeh ain-uv eenikiellân. Sämmilij kielâvuoigâdvuođah kuittâg tiäduttuvvojeh sämmilij päikkikuávlun, veikkâ stuárráámus uási sämipárnáin šaddeh taan ääigi eres saajeest Suomâst.
Sämmilij vuoigâdvuođah algâaalmugin láá nanodum maaŋgâin aalmugijkoskâsijn sopâmušâin já Suomâ vuáđulaavâst já Suomâ lii aalmugijkoskâsijn areenain lamaš täin aašijn aktivlâš. Taat syeji ij kuittâg olášuu keevâtlávt jo-uv tondiet, et vuáđulaavâ vuoluubeln leijee sierânâslaavah iä vääldi huámášumán sämmilij vuoigâdvuođâid, virgeomâhái tulkkuumeh sämmilij vuoigâdvuođâin mulsâšuddeh tâi ko vuoigâdvuođâi olášuttem várás ij lah ruttâ ige sämikielâ mättee pargoviehâ.
Syemmilâš ohtsâškodde ij huámmáš, et sämmiliih eelih mii juávhust pirrâ Suomâ. Jurdâččeh, et rijttáá, jis sämikielâliih palvâlusah láá fáállun pajemuu Laapist.
Sämmilij kulâmij já sierânâsčielgiittâsâi vuáđuld mij lep ráhtám 68 iävtuttâssâd sämmilij riehtisajaduv pyeredem várás. Mun pajedâm tain muáddi:
Pyereh asâtteijeetááhuh! Mij oskop, et maađij soovâd kuávlun álgá, ko staatâ áiccá já tuubdâst, et Suomâ staatâ lii vuáđudum kyevti aalmug, sämmilij já syemmilij enâmáid.
Mij anneep velttimettumin, et staatâ kuáddá ovdâsvástádâs historjálijn verivuođâin tego asâttâhškoovlâin hárjuttum olmoošvuoigâdvuođâid luávkkám assimilaatiopolitikist sehe etnisii já kielâlii tuáváážân vuáđuduvvee olgooštmist.
Mij anneep positivlâžžân, et sämitiggelaahâ tuhhiittui moonnâm keesi. Uđđâ laahâ pyereed sämitige máhđulâšvuođâid uásálistiđ já vaiguttiđ sämmilijd kyeskee aašij miärádâstohâmân. Sämmilijd kyeskee eres lahâasâttem kalga sovâttiđ oohtân uđđâ sämitiggelavváin.
Lii pyeri, et staatârääđi lii jo reagistám komissio paargon aasâtmáin parlamentarlii pargojuávhu. Lii tárbu toos, et komissio raapoort satâšuvvoo meid ubâ ovdâskode tiätun.
Komissio kiddee huámášume toos, et sämiašij valmâštâllâm staatârääđist lii piäđgui. Sämmilij vuoigâdvuođâi nanodem várás mij anneep tehálâžžân, et staatâ čoonnâs kuhesáigásii já systematlii sämipolitikân.
Tondiet mij iävtuttep, et staatârääđi kanslian vuáđuduvvoo sämiaašijd koordinistee ohtâdâh, mon stivree sämmilâš staatâčällee. Staatârääđi noomât sämmilii staatâčällee, ko lii ráđádâllâm sämitiggijn já nuorttâlij sijdâčuákkimáin. Sämmilii staatâčällest kalga leđe toorjân äššitobdeejuávkku, mii čoggâšuvá ministeriöi, sämitige já nuorttâlij sijdâčuákkim nomâttem ovdâsteijein. Mij iävtuttep, et staatârääđi addel ovdâskoodán jyehi vaaljâpaje ääigi čielgiittâs, maht sämmilij vuoigâdvuođah láá nanodum.
Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees luhostume tááhust lii tehálâš, et tiätu já ibárdâs sämmilijn Suomâ áinoo algâaalmugin lassaan Suomâst. Mij tuáivup, et mii pargo liäkká pálgá sovâdân nuuvt, et kyehti aalmug, syemmiliih já sämmiliih, pyehtih eelliđ nubijdis kunnijâtmáin šiev oovtâstpargoost koskânis.