Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio almostit uđđâ sierânâsčielgiittâs, mii fáálá kejâstuv Suomâ ortodokslii kirho nuorttâlâšpolitikân. Čielgiittâs lii čáállám Nuorttâ-Suomâ ollâopâttuv dooseent já kuállejeijee totkee, filosofia tuáhtár Teuvo Laitila.
Laitila tárkkoo Suomâ ortodokslii kirho toimâm já lattim nuorttâlijguin sii ärbivuáválii aassâmkuávlu, Piäccám, Suomân lahtemist onnáá peeivi räi. Čielgiittâs mield kirho algâmudo kiäsuttume Piäccámân lâi väänis, já nuorttâlij jiegâlâš eellim mieigâi kuhháá Piäccám luostarân. Nuorttâlijd luostar ovdâstij ive 1939 räi – já symbollávt tast maŋa-uv – ortodokslâšvuođâ ennuv eenâb ko Suomâ ortodokslii kirho hammim haldâšemrááhtus, Piäccám servikodde. Suáđih já evakko muttii tile dramatlávt – nuorttâliih monâttii päikkikuávlus já ferttejii vuáháduđ asâttâhškovláid, moh tovâttii čieŋâlis kulttuurlijd traumaid.
Ive 1949 loopâst Piäccám servikodde lopâttui, já ton sajan vuáđudui Laapi ortodokslâš servikodde. Uđđâ servikodde loovdij masa ubâ Laapi leenâ já ton jesânáid kullii sehe nuorttâliih já ortodoksliih kärjilliih. Kuávdášsaijeen väljejui Ruávinjargâ, mii lâi kukken nuorttâlâškuávlust, mii lâi nuorttâlijd čujottum Aanaarjäävri nuorttâriidon já tast tavas já máádás. Hyenes jotteemohtâvuođah hiäjusmittii kirholii pargo nuorttâlij seervist. Määđhih já väni ohtâvuođâ toollâm räijejii meid nuorttâlij vaiguttemmáhđulâšvuođâid servikode toimáid já haldâttâhân.
Laitila mield Suomâ ortodokslâš kirkko viigâi sovâttiđ oohtân äigittes opâlii ortodokslâšvuođâ já ääigist ellee nuorttâlijd. Kirho ulmen lâi huksiđ syemmilii ortodokslâšvuođâ ađai integristuđ väldikulttuurân. Siämmást tot halijdij lahteđ nuorttâlijd jieijâs historjákove uássin já faallâđ sijjân sierânâs ortodokslii identitet – marginallii kulttuurautonomia kirho siste já koskâvuođâst väldiaalmugân. Tánávt kirkko sehe hiäjusmitij já nanosmitij nuorttâlij jiešnálásâšvuođâ.
Historjáčälimist almos kove nuorttâlij ortodokslâšvuođâst lii viehâ stuorrâ uási peeleest kirho hammim. Laitila mield kirkko lii távjá sárnum nuorttâlij peeleest, ij siiguin. Taat tiättoo almos saavâin: kirholijn koččâmušâin láá táválávt sárnum syemmiliih pispeh já paapah, iä nuorttâliih jiejah.
Laitila puáhtá oovdân maaŋgâid ovdedemiävtuttâsâid, já paajeed uáinusân eromâšávt maaŋgâid čielgimtáárbuid. Suu mield kirhoost ličij äigi tutkâđ moonnâm ääigis oovtâst nuorttâlijguin já visásmittiđ, et nuorttâlij jieijâs jienâ šadda kullum.
Čielgiittâs almostittoo Staatârääđi viermisiijđoin 24.11. tme 8.
- Teuvo Laitila: Katsaus Suomen ortodoksisen kirkon kolttasaamelaispolitiikkaan vuodesta 1920 – Erillisselvitys saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-451-4
Almostittem lii uási staatârääđi asâttâm sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio sierânâsčielgiittâsâi rááiđu. Komissio pargon lii selvâttiđ sämmilij feerim olgoštem já assimilaatio sehe pyehtiđ oovdân niävuid soovvâd huksiimân algâaalmug sämmilij já Suomâ staatâ kooskâst. Täđuh komission rahtum čielgiittâsâin kávnojeh viermisijđoin https://sdtsk.fi/smn/olgosadalduvah/
Lasetiäđuh
Filosofia tuáhtár Teuvo Laitila
teuvo.laitila(a)uef.fi
Viestâdemvuávájeijee Mira Pohjanrinne
mira.pohjanrinne(a)sdtsk.fi