Sáttanuorat-juávkku teeivâi sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio saavâjođetteijee Hannele Pokka Ruávinjaargâst 12.9.2025. Taam blogičalluuh láá čáállám nuorah. Algâalgâlâš tekstâ čallui eŋgâlâskielân. Ton siskáldâs lii čällei ovdâsvástádâsâst ige veltihánnáá oovdâst tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio uáinuid.
Suomâ sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargo lii aldanmin loopâs, mut vaigâdumos pargo lii vala oovdâst. Teivâm komissaar Hannele Pokkain adelij mii Sáttanuorat-juávkun uáinimčievâid sovâdâttâmprosesân sehe tuoivuu mii puátteevuotân. Sáttanuorat lii Sämirääđi nuorâi haahâ, mii rastaldit raajijd já puáhtá oohtân säminuorâid jieškote-uv kuávluin Säämist vâi nanodičij sii vaiguttemmáhđulâšvuođâid poolitlijn, kulttuurlijn já pirrâslijn koččâmušâin.
Taan teivâm čuovâst mii mielân mäccih mii skipáreh já perruuh, kiäh juátkih taistâlem sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ peeleest. Taah juátkojeijee háástuh čäittih, mondiet soovâdvuotâ ij pyevti pääcciđ tuše säännin, mut mondiet tot kalga västidiđ mii aalmug feerejum tuođâlâšvuođâ. Riehpovuotnast siärváduvah piälušteh puásuituálu já kuálástem puátteevuođâ kuáivuttâhtooimâ mirhâlij pasâttâsâi já uálgipuátusij dumppam vuástá. Gállokist sämmiliih vuástálisteh kuáivuttâhfinnoduvâid, moh halijdeh ávhástâllâđ sämmilij enâmijguin. Pirrâ Sämieennâm siärváduvah kuáhtájeh siämmáálágán tedduid luánduriggoduvâiguin ávhástellee ráhtulâšvuođâ tiet, maid aalmugliih haldâttâsah já Euroop union (EU) távjá tuárjuh. Säminuoráid tot uáivild máhđuttes valjim: piäluštep-uv enâmijdân já časijdân vâi pieijâp-uv naavcâid uápui oovdedmân – veikkâ mii puátteevuotâ sorjo kuábbáást-uv. Täid háástuid ij pyevti jurdâččiđ soovâdvuođâst sierânâs äššin; toh láá eidu toh čuolmâsajeh, mooid merhâšumálâš soovâdvuotâ ferttee västidiđ.
Nuorâ sämmilâžžân mij kyeddip jieččân maddârij historjá fárustân. Mij kyeddip puárásub suhâpuolvâi mainâsijd, moh láá juohhum komission, já aiccâp, et sii jienah hämmejeh sehe mii moonnâm já tááláá ääigi. Mut soovâdvuotâ ij pyevti keččâđ tuše maŋaskulij. Tot kalga meid hammiđ saje nuorâ sämmilij jienáid onne, tondiet ko mij eellip kolonialistlij miärádâsâi čuávumušâid eidu tääl. Soovâdvuotâ tábáhtuvá miiguin já mii várás, já tot kalga faallâđ säminuoráid aktivlii roolâ ton loppâpuátusij hammiistâlmist. Mii mainâsijd kalga muštâliđ, kuullâđ já kuldâliđ. Mii feerejum tuođâlâšvuotâ miäruštâl soovâdvuođâ luhostume. Tehálumoseh láá koŋkretliih tooimah já čonâsumeh sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ ovdedem várás. Komissio pargo lii tuše ohtâ lävkki taan pálgá mield, já mij tuáivup, et Suomâ merideijeeh láá kiärguseh toimâđ komissio iävtuttâsâi miäldásávt.
Säminuorrân Suomâst, Ruotâst, já Taažâst mij uáinip soovâdvuođâ äššin, mon ij pyevti juksâđ tuše uásist sämikuávlust. Mii kuáhtám háástuh iä ooroost aalmuglij raajij puotâ. Soovâdvuotâ ferttee luávdiđ ubâ Sämieennâm. Mij tuáivup, et mottoom peeivi mij pyehtip oppeet ovtâstuđ obijdânguin já viljâidânguin Ruošâ peln – já vâi tot ličij máhđulâš, sämiaalmug ferttee pissoođ jyehimettumin.
Mij kijttep komissaar Pokka teivâmist já tuáivuttep sunjin sehe ubâ Suomâ tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomission puoh pyere sii tehálii pargoost. Ko hammiistâllâp soovâdvuođâ já ton merhâšume säminuoráid, mij oovdânpyehtip jieččân visio riävtálub puátteevuođâst:
Puátteevuođâst mij halijdep uáiniđ, maht sämikulttuur šiärráá já sämisiärváduvah navdâšeh tuođâlii jiešmeridemvuoigâdvuođâst. Mij halijdep, et mii kielah kullojeh já sárnojeh. Mij ep haalijd, et čuávuvááh sämisuhâpuolvah ferttejeh taistâliđ eellimmáhđulâšvuođâidis peeleest. Ton saajeest vist mij keččâp puátteevuotân, kost mii enâmeh, iäge mii häävih, lii tot, maid pyehtip sirdeđ párnáidân.
Sáttanuorat
Juhan-Nikolaus Wuolab Wollberg
Maret Michelsen
Agnes Svakko
Niila-Juhan Valkeapää
Elle Nystad
Lemet Haetta
*Sáttanuorat lii uási EU ruttâdem Youth Together for Arctic Futures -haavâst, mii tuáimá Sämirääđi vuálásâžžân já puáhtá oohtân säminuorâid jieškote-uv kuávluin Sämienâmist vâi nanodičij sii jienâ poolitlii, kulttuurlii já pirrâslii miärádâstohâmist. Haahâ tiäddut nuorâi uásálistem, läiđejeijeevuođâ ovdedem já raajijd rastaldittee oovtâstpargo sämisiärváduvâi já arktisii kuávlu kuáhtám háástui čuávdim tiet.