Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna lágidii iežas maŋemus dilálašvuođa 16.12. sámiid ruovttuguovllus, Anára Sámi kulturguovddáš Sajosis. Beaivi čohkkii oktii komišuvnna barggu ollái viiddes joavkku sámi servoša ovddasteddjiid, kulturdoibmiid ja siviilaservodaga jienaid. Sápmelaččaid sáhka stáhta mearrideddjiide lei čielggas: dušše ándagassii átnun ii leat reahkká, dál dárbbahuvvojit konkrehtalaš dagut.
Dilálašvuohta álggii gáhkkogáfiin ja dokumeantafilmmaiguin, mat govvideigga sápmelaččaid eallima ja ealáhusaid dálámáilmmi hástalusaid ovddas. Aslak Paltto ja Ville-Riiko Fofonoffa duodji Boazu – sámi ealáhus earáhuvvi máilmmis buvttii ovdan sámi boazodoalu muosáhan dálááiggi hástalusaid. Hans, Nilla ja Aura Pieski ja Arttu Niemisa dokumeanta Čáhcegátteolbmot fas govvidii Deanu johkasápmelaččaid kultuvrra vuorrádusa. Dilálašvuođas ovdan leamaš Juha Länsmana čuovgagovvačájáhus geahčada sámiid ruovttuguovllu earáhuvvi luonddu ja dán gearddástuvvan muittu.
Komišuvdna ovdanbuvttii iežas barggu bohtosiid ja dilálašvuođas gullojuvvui komissáraid, čállingotti ja sámi psykososiálalaš ovttadaga Uvjja sáhkavuorut. Komissárat Hannele Pokka, Heikki Paltto, Irja Jefremoff, Anni-Siiri Länsman ja Kari Mäkinen giite ja giitet eandalii visot daid sulaid 400 sápmelačča, geat bohte roahkkadit gullanládje ja dahke vejolažžan dán dehálaš servodatlaš ságastallama álgima.
Maiddái komišuvnna čállingotti váldočálli Ulla Aikio-Puoskari, sihke plánejeaddjit Inari Alanko, Aslak Uula Länsman, Mervi Semenoff, Heli Aikio ja Mira Pohjanrinne juhke jurdagiiddiset dehálaš barggu nohkamis. Čállingotti sáhkavuoruin maid vuhttui stuora giitevašvuohta. Čállingoddi giittii ja giitá sámi servošiid dan luohttámušas, man leat bargguineamet ožžon, sihke buot dan doarjagis,maid sierra bealit leat bargui jagiid mielde addán.
Uvjja dehálaš bargu joatkahuvvá vel komišuvnna doaibmaáigodaga nohkama maŋŋel, ja ovttadat joatkka sámi kultuvrra mielde vuollegis šielmmá mielladearvvašvuohtabálvalusaid fállama sámegillii ja suomagillii. Uvjja bargit Heidi Eriksen, Lahja Eriksen, Henna Lehtola ja Kaarin West giitet maid komišuvnna dán stuora barggu lohppii gearggaheamis. Uvja deattuhii ságastis, ahte ovttadahkii sáhttá lea oktavuođas álohii, go juoga ášši váikkuha buresbirgemii ja das háliidivččii hupmat luhtolaččat ámmátolbmuin.
Uvjja bargiiguin sáhtát hupmat maid dás ovddos das, juos duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna bargu lea bohciidahttán dus lossa muittuid ja dovdduid.
Panelaságastallan, man jođihii Sámi musea Siidda museahoavda Taina Máret Pieski, buvttii ovdan máŋggabealálaš oaidninvugiid komišuvnna barggu nogadettiin. Panelistan ledje Anni-Sofia Niittyvuopio (Badje-Deanu Sámit rs), Petra Laiti (Sámiráđđi), Ristenrauna Magga (Sámi Soster), Niila-Juhán Valkeapää (Sámedikki nuoraidráđđi), Jasmin Semenoff (Nuortalaškultuvravuođđudus), Mika Saijets (Sámi Giellagáldu), Tiina Sanila-Aikio (Sámi bálgosat rs) sihke duojár Birit Tornensis (Studio Tornensis).
Bajimussan panelisttaid sáhkavuoruin loktanii ovdan fuolla das, ahte stáhta loahpahivččii soabadanproseassa dušše ándagassii átnumii, ja konkrehtalaš doaimmat sámi kultuvrra ja giela dorvvasteami várás guđđojuvvole vuhtii válddekeahttá. Panelisttat ledjenai ovttamielalaččat das, ahte stáhtahálddahussii galggalii oažžut sámi áššiid koordinerejeaddji doaimma, ja sámi stáhtačálli nammadeapmi oaččui guottáhusa buohkain ságastalliin.
Soabatproseassa ovdáneami dáfus panelisttat atne dehálažžan, ahte komišuvnna ásaheaddjibealit álggahit farggamusat ovttasráđiid ságastallamiid komišuvnna doaibmabidjoevttohusa ollahuhttima várás. Earenoamáš dehálažžan panelisttat atne, ahte Sámediggi dehe Nuortalaččaid siidačoakkán ii mannojuvvo meaddel, go evttohusat árvvoštallojuvvojit stáhtahálddahusa beales. Ristenrauna Magga deattuhii, ahte proseassa čuovvovaš muttusge lea dehálaš gullat viidát maid sámi siviilaservodaga politihkkariid lassin.
Sámi siviilaservodaga gullan livččii dehálaš maid danin, ahte raportta viidodagas fuolakeahttá ovdanbuktimiidda livččii sáhttá lasihit maid aiddostahtti ovdanbuktimiid. Ovdamearkka dihte duojár Birit Tornensis loktii ovdan, ahte vaikko sámi árbevirolaš duodji gullá maid lunddolaččat ealáhus- ja immateriálarivttiid ovdanbuktimiidda, lea dehálaš, ahte árbevieru dehálašvuohta ja sierradárbbut muitojuvvojit eará ealáhusain ráđđádaladettiin. Anni-Sofia Niittyvuopio ja Niila-Juhan Valkeapää muittuheigga maid, ahte maid sámi nuoraide galggalii addit vejolašvuođa searvat joatkkaráđđádallamiidda.
Sámi kultuvrra ja giela boahtteáiggi dorvvasteapmi ii goitge lihkostuva, juos sápmelaččain rivvejuvvojit rievttit árbevirolaš ealáhusaid dárbbašan eatnamiidda ja čáziide, muittuhii Tiina Sanila-Aikio. Petra Laiti joatkii, ahte eananrievttit laktásit nannosit gielaid ja kultuvrraid dorvvasteapmái. Seamma oaivvildii maid Mika Saijets, gean mielde árbevirolaš ealáhusaid dorvvasteapmi suodjala maid sámegielaid, ja nuppe guvlui. Laiti lasihii, ahte su mielde áidna rivttes vuohki ovddidit sápmelaččaid rivttiid álbmogin lea ođđasithukset oktavuođaid stáhtaid rájiid rastá. Su mielas konkrehtalaš vuohki ”njeaidit rájiid vulos” lea sámástit. Jasmin Semenoff muittuhii, ahte dehálaš lea maid, ahte go dás ovddos suokkardallojuvvo, mot dorvvastuvvo sámi mánáid ja nuoraid riekti sámegielaid ja kultuvrra oahppamii oba Suomas, galggale oahppodiimmut gullat skuvlabeaivvi oassin, iige dahkat sierraárvosažžan ohppiid lasihemiin daid ”badjelmearálaš” diibmun skuvlabeaivvi maŋŋel.
Juo ovdal komišuvnna vuođđudeami gehččojuvvui, ahte musihkkaárbevierus galgá leat iežas duođaštanárvu dán duohtavuohta- ja soabadanproseassas. Danin maŋemus diimmu áigge gulloje komišuvnna mandáhtii heivvolaš luođit, livđet ja leuddet. Loaiddasteaddjin ledje Hanna-Maaria Kiprianoff, Anna Morottaja, ja Ante Aikio, geat duddjoje dilálašvuhtii guoskkaheaddji ja vuoimmáiduhtti loahpaheami.
Komišuvnna doaibmaáigodat nohká 31.12.2025.
Komissárat ja čállingoddi giitet váimmolaččat buohkaid oasseváldiid, panelisttaid, loaiddasteddjiid ja álbmoga maŋemus dilálašvuhtii searvamis. Komišuvnna doaibmaáigodat nohká jahkemolsumis, muhto duođalaš soabadanproseassa lea easka álgomuttuin. Luobahettiinis loahpparaporttas komišuvdna buvttii juo ovdan dan, ahte dán duohtavuođa ovdan buktin leage easka dehálaš, historjjálaš ságastallama rahpan. Dat buktá ovdan sápmelaččaid, Suoma eamiálbmoga muosáhusaid ja oainnuid, mat gohčot oba servodaga guldalit, oahppat ja doaibmat.
Gullanmuitalusaid bakte rahpasa vejolašvuohta viiddes ja konstruktiivvalaš servodatságastallamii sihke konkrehtalaš rievdadusaid áigáioažžumii. Seammas muitalusat sáhttet váfistit boahtte sámi buolvvaid luohttámuša iežaset kultuvrra ja giela seailluheapmái ja ovdánahttimii. Dasa lassin dat riggudahttet oba suopmelaš servodaga lasihettiin ipmárdusa, čiekŋudahttimiin vuorrováikkuhusa sihke nannemiin oktasaš ovddasvástádusa.
Komišuvdna sávvá dan doaibmaáigodaga loahpa lahkonettiin, ahte loahpparaporta lohkkojuvvo viidát maid suopmelaččaid doaimmas, daningo raporta govve sápmelaččaid ja suopmelaččaid oktasaš historjjá, mas stuora oassi lea leamaš dán rádjái jávohuvvan.
Báddema dilálašvuođas sáhtát geahččat dáppe: Youtube.
Liŋkkat komišuvnna loahpparaportii ja čoahkkáigeasuide:
”Haluan, että kansani elämä paranee” – Loppuraportti OSA I.
”Kyllä se on yhtä taistelua” – Loppuraportti OSA II, kuulemiset.
Yhteenveto saamelaisten totuus- ja sovintokomission ehdotuksista.
Õʹhtt eǩeässmõš säʹmmlai tuõtt vuõtt – da suåvâdvuõtt komissio eʹtǩǩõõzzin.
Čuákánkiäsu sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio iävtuttâsâin.
Čoahkkáigeassu sámiid duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna evttohusain.
Sammanfattning av förslagen från sanningsoch försoningskommissionen för samer.
A summary of the proposals given by the Sámi Truth and Reconciliation Commission in Finland.
Lassidieđut:
Gulahallanplánejeaddji Mira Pohjanrinne
mira.pohjanrinne(at)sdtsk.fi