Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna ságajođiheaddji Hannele Pokka
4.12.2025 Smolna, Helsset, komišuvnna raportta geigendilálašvuohta
Lea áigi divvut dan, mii lea sápmelaččaide boastut ja eahpevuoiggalaš
Buorit raportamet vuostáiváldit, hearrá oaiveministtar, Sámedikki ságajođiheaddji, Nuortalaččaid luohttámušolmmái
Stáhtaráđđi ásahii sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna ovttasbarggus sámedikkiin ja nuortalaččaid siidačoahkkimiin njeallje jagi áigi. Komišuvnna ásaheapmi lei áidnalunddot dáhpáhus. Dákkár ii leat Suomas goassige ovdal leamaš.
Mandáhtas mielde komišuvdna lea dovdán ja árvvoštallan sámiide čuohcán historjjálaš ja dáláš vealaheami, maiddái stáhta assimilerenpolitihka, ja maiddái vuoigatvuođaid loavkidemiid. Mii leat čielggadan sápmelaččaid gullamiin, mot dát leat váikkuhan ja váikkuhit sápmelaččaide ja sin servošii. Raportamet sisttisdoallá maid evttohusaid sámiid riektesajádaga buorideami várás.
Komišuvnna bargu lea nohkame dál ja mii leat giitevaččat earenoamážit dan lagabui 400 sápmelažžii, geat juogadedje minguin iežaset vásáhusaid ja háliidedje váikkuhit dasa, ahte sin iežaset eaige ovddit sohkabuolvvaid vearredagut šat dáhpáhuva ođđasit. Mii giitit sámeservošiid, mat leat veahkehan gullandilálašvuođaid lágideames. Mii giitit maid áššedovdiid, geat háliidedje juohkit dieđuideaset ja áššedovdamušaset komišuvnna geavahussii válmmaštallamiin sierračielggademiid. Daid oaččuimet oktiibuot 25 ja dat almmustahttojuvvojedje dalán, go dat gárvánedje. Giitosat maid stáhtaráđi kánsliija bargovehkii, mii lea veahkehan min praktihka áššiin.
Komišuvnna bálddas lea doaibman gitta álggu rájes sápmelaš riikkaviidosaš psykososiála doarjaga ovttadat, man haga váttes vásáhusaid juogadeapmi ja gieđahallan livččii leamaš duskkálaš. Psykososiála ovttadat vuođđuduvvui doarjut komišuvnna barggu, muhto doarjaga dárbu ii jávkka, vaikko komišuvnna bargu nohká. Lea čielga dárbu dahkat riikkaviidosaš ovttadaga fástan.
Geigedettiineamet loahpparaportamet odne didjiide, geat lehpet ásahan komišuvnna, berre gávnnahit, ahte máilbmi ja maiddái Suoma árktalaš guovllut leat áibbas nuppelágan dilis go dalle, go komišuvdna álggahii barggus čakčat 2021. Mii álggaheimmet koronapandemiija áigge. Ukraina soađi mielde maiddái soalddátpolitihkalaš nuppástusat vuhttojit ja dihttojit árktalaš guovlluin. Suoma Nato-lahttuvuohta lea buktán soahtehárjehusaid sámiid ruovttuguvlui. Dálkkádatrievdan ovdána davvin johtileappot go mange eará báikkis eananspáppas.
Suopma ii leat sierranas suolu, masa eai livčče váikkuhan, mot eamiálbmogiid birra leat jurddašan máilmmis. Mis sápmelaš váinnit leat roggojuvvon hávddiin dieđalaš dutkanulbmiliid várás. Sápmelaččaid oaiveskálžžut leat mihtiduvvon sivaid dihte, mat leat midjiide maŋit olbmuide báhcán eahpečielggasin. Suomas ráđđii guhká ipmárdus sámevuođas, mii duolbmašuvvá suopmelaš kultuvrra vuollái ja jávká.
Suomas ii leat leamaš dakkár láhkaásaheapmi, mii livččii geatnegahttán skuvllain dušše suomastit. Min gullan sápmelaččaid muitalusat ovdanbuktet goittotge, ahte suomaiduhttin lei čálekeahtes geavat, mii vássán jahkelogiid áigge ráđđii skuvllain ja oahppiid ásodagain, mat doibme 1900-logu loahpabeale rádjái. Suopmelaš ja suomagielat skuvla- ja ásodatvuogádat leat doaibman nana suomaiduhttima reaidun, mii lea geahnohuhttán sámegielaid ja -kultuvrra sirdašuvvama sohkabuolvvas nubbái. Ásodatskuvllain mánát ledje guhkes áiggiid eret bearrašiinniset luhtte. Iežas giela geavaheamis ráŋggáštuvvui. Dán čuovvumuššan máŋggat mánát masse oktavuođa iežaset gillii ja identitehtii. Váikkuhusat dihttojit ain sámeservošiin gielaid áitatvulošvuohtan ja kultuvrra massimin. Suomaiduhttima traumat leat golgan sámesohkabuolvvas nubbái.
Suomas ráđđe čielga struktuvrralaš diehtovátni sámekultuvrras ja sámiid sajádagas eamiálbmogin. Sámedieđu vátni servodagas váikkuha váldoálbmoga doaladumiide ja nanne ovdagáttuid sámiid guovdu. Sápmelaččat deaividit maid árgaeallimiinniset ja bargosajiin rasismma ja vealaheami. Sosiála medias sii šaddet gullat spiehkkaseaddji olu vaššiságaid.
Suopmelaš láhkaásaheapmi ii dovdda iige dovdá sámiid vuogi bargat bohccuiguin iige guollebivdobáikkiid dološ áigge rájes. Vaikko rivttiid massimis lea guhkes áigi, sápmelaččat eai leat vajálduhttán dán.
Jahkelogiid beaktilis vuovdedoalu hárjeheami dihte luondduviđá vuovddit gávdnojit sámiid ruovttuguovllus dán áigge unnán. Ruvkedoaibma ja bieggafápmohuksen ja bealuštanfámuid lassáneaddji hárjehallandoaibma leat ođđa, lávda eanangeavaheaddjit. Viidáneaddji turisma gilvala árbevirolaš ealáhusaiguin seamma guovlluin. Luossabivdu lea leamaš juo vihtta jagi gildojuvvon Deanus, mii áitá duššadit johkasámi kultuvrra.
Sápmelaččat eai leat báhcán passiivvalažžan čuovvut dáhpáhusaid barggakeahttá maidige. Sii leat bealuštan iežaset servošiid, eatnamiid ja čáziid aktiivvalaččat. Dán geažil sámi kultuvra lea ain ealas, eallinfámolaš ja searvvušlaš.
Sámegielat leat šaddan áitatvuložin ja daid sirdašuvvan ođđa sohkabuolvvaide lea hedjonan dahje báikkuid boatkanan ollásit. Muhto buot golbma sámegiela hubmojuvvojit ain eatnigiellan. Sámiid giellarievttit guovduluvvet sámiid ruovttuguvlui, vaikko stuorámus oassi sámemánáin riegádit dán áigge eará báikkiin Suomas.
Sámiid vuoigatvuođat eamiálbmogin leat nannejuvvon máŋggain riikkaidgaskasaš soahpamušain ja Suoma vuođđolágas ja Suopma lea riikkaidgaskasaš arenain leamaš dáin áššiin aktiivvalaš. Dát suodji ii goittotge ollašuva praktihkas juogo dan dihte, ahte vuođđolága vuolit sierralágat eai vuhtiiváldde sámiid vuoigatvuođaid, virgeoapmahaččaid dulkojumit sámiid vuoigatvuođain leat iešguđetláganat dahje go vuoigatvuođaid ollašuhttimii ii leat ruhta iige sámegielalaš bargoveahka.
Suopmelaš servodat ii fuomáš, ahte sápmelaččat ellet min gaskkas miehtá Suoma. Jurddašuvvo, ahte lea doarvái, juos sámegielat bálvalusat leat fállun bajimus Lappis.
Sápmelaččaid gullamiid ja sierračielggademiid vuođul mii leat ráhkadan 68 evttohusa buoridan dihte sámiid riektesajádaga. Buvttán dain ovdan moadde:
Buorit ásaheaddjit! Mii jáhkkit, ahte geaidnu soabadeami guvlui álgá, go stáhta dovdá ja dovddasta, ahte Suoma stáhta lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga, sápmelaččaid ja suopmelaččaid eatnamiidda.
Min oainnu mielde lea vealtameahttun, ahte stáhta váldá ovddasvástádusa historjjálaš vearredaguin dego ásodatskuvllaid assimilerenpolitihkas, mii loavkidii olmmošvuoigatvuođaid, ja vealaheamis etnihkalaš ja gielalaš duogáža vuođul.
Min oainnu mielde lea positiivvalaš ášši, ahte sámediggeláhka dohkkehuvvui mannan gease. Ođđa láhka buorida sámedikki vejolašvuođaid oassálastit ja váikkuhit sámiide guoski áššiid mearrádusbargamii. Sápmelaččaide guoski eará láhkaásaheami galgá heivehit oktii ođđa sámediggelágain.
Stáhtaráđđi lea juo ásahan parlamentáralaš bargojoavkku árvvoštallat min barggu. Lea dárbbašlaš, ahte komišuvnna raporta buktojuvvo maid olles riikkabeivviid dihtosii.
Stáhtaráđis ja dan vuollásaš ministeriijain lea válmmaštallanváldi. Evttohusat riikkabeivviide bohtet stáhtaráđi bokte. Dál sámeáššiid válmmaštallan stáhtaráđis lea bieđgguid. Sápmelaččaid vuoigatvuođaid nannen eaktuda, ahte stáhta čatnasa gillilis ja njuolgguslaš sámepolitihkkii. Lea áigi divvut dan, mii lea sápmelaččaide boastut ja eahpevuoiggalaš.
Mii evttohit, ahte stáhtaráđi kansliijai vuođđuduvvo ovttadat, mii koordinere sámeáššiid, ja man jođiha sápmelaš stáhtačálli. Stáhtaráđđi nammada sápmelaš stáhtačálli, go lea ráđđádallan sámedikkiin ja nuortalaččaid siidačoahkkimiin. Sápmelaš stáhtačállis galgá leat doarjjan áššedovdijoavku, mas leat ministeriijaid, sámedikki ja nuortalaččaid siidačoahkkima nammadan ovddasteaddjit. Mii evttohit, ahte riikkabeaivvit oažžu guđege válgabajis čielggadeami, mot sápmelaččaid vuoigatvuođat leat nannejuvvon.
Duohtavuohta- ja soabadanproseassa lihkostuvvama dáfus lea dehálaš, ahte diehtu ja ipmárdus sápmelaččain Suoma áidna eamiálbmogin lassána Suomas. Mii sávvat, ahte bargomet rahpá bálgá soabadeapmái nu, ahte guokte álbmoga, suopmelaččat ja sápmelaččat sáhttiba eallit buori ovttasbarggus gudnejahttimiin nuppiideaskka.