Komissára Irja Jefremoff
Sáhkavuorru Suoma Álbmotteáhteris 4.12.2025
Beahcáma sápmelaččat ásaiduhttojuvvojedje Anárii 76 jagi dassái
Buorit guldaleaddjit!
Beahcáma sápmelaččat ledje háhppehan leat Suoma riikkavuložat vádjit 20 jagi, go sii gárte rádjeguovllu ássin váttisvuođaid sisa, go dálvesoahti buollái. Fárremat báikkis nubbái soahtedáhpáhusaid, partisánaáitaga ja veagalváldedaguid vuolde ledje vuordimis maid joatkkasoađi áigge, goas Báhčáveaijoga, Beahcáma ja Suonnjela sápmelaččat gárte guođđit ruovttuguovlluset. Mánáid ja nuoraid skuvlavázzin gaskkalduvai. Jagi 1944 čakčamánus joatkkasoahti nogai Suoma oasil sierraráffái Sovjetlihtuin, ja nuortalaččat ja eará siviilaálbmot evakuerejuvvojedje Lappi-soađi vuolde Davvebađaeatnamii ja Davvi-Ruŧŧii. Ruovttuguovlu lei loahpalaččat massojuvvon soađi čuovvumuššan. Eváhkkoáiggi maŋŋá stuorámus oasi nuortalaččain háliidedje massimiin fuolakeahttá máhccat davás ja ásaiduvvat Anára gildii ovddeš ruovttubáikkiideaset lahka. Gaskaboddosaš ássanbáikkiin gárte eallit sullii golbma jagi. Duskkálaš vuordima ja váilevaš diliid maŋŋá gávdnojedje ođđa ássanbáikkit 1940-logus loahpas Anárjávrri mátta- ja davábealde. Leabuhisvuohta, gaskaboddosašvuohta ja eahpesihkkar boahtteáigi lei bistán buohkanassii 10 jagi.
Guovtti vuosttamuš jahkelogi áigge ođđa ássanguovlluin deaividedje máŋggalágan váttisvuođaid: vuogáiduvvan ođđa eallinbirrasii, vuogáiduvvan guhkes gaskkaide almmá geaidnooktavuođaid haga, vuogáiduvvan guhkesáigásaš bargguhisvuhtii, ássama baskivuhtii ja čoahkkananlanjaid váilumii. Sis ledje maid váttisvuođat beassat álggahit boazodoalu dahje eará luondduealáhusaid. Kiäváájävri – Njellima -guovllus boazodoallu ii meidnen lihkostuvvat, muhto bargovejolašvuođaid fálle ođđasithuksen soađi maŋŋel, geaidno- ja vuovdebarggut, Báhčaveaijoga ja Badje-Doalláma fápmorusttetbarggut lagabui logi jagi. Bargguhisvuohta ja eahpesihkkarvuohta boahtteáiggis oaččui nuoraid fárret dalán álbmotskuvlla dahje maŋŋelabbos vuođđoskuvlla badjedási maŋŋá Mátta-Supmii, Ruŧŧii dahje Davvi-Norgii.
Eahpegovttolaš álbmotovdánupmi nuortalašguovlluin goappát bealde Anárjávrri oaččui virgeoapmahaččaid darvánit áššái 1970-logu álggus ja rievdadit láhkaásaheami nu, ahte nuorat besse ohcat ođđa huksensajiid ja boarrásut buolva hukset ođđahuksehusaid huksensajiide. Huksehusat nuortalašguovllu goappáge bealde bohte geaidnooktavuođaid lahkosiidda, ja visttiin ledje ođđaáigásaš rusttegat. Fámolaš huksenbadji lasihii jáhku boahtteáigái; nuorat báhcigohte guvlui, ja muhtimat fárrejedje maid ruovttoluotta. Eallin šattai álkibun sihke ruovttubargguid, johtima ja oktavuođaid oasil. Olbmuide bázii juoba astoáigi.
Nuortalašgiella oaččui 1970-logu álggus iežas ortografiija, ja juohke ruktui juhkkojuvvui Nuortalašgiela rávagirjjáš. Čeavetjávrri vuolledási skuvllas oahpahišgohte nuortalašgiela. Nuortalašgiela hálle Kiäváájävri-Njellima guovllus vel 1970-logus máŋggain bearrašiin ruovttugiellan, muhto dego Beahcáma ja Báhčaveaijoga siiddain. Mánát ja nuorat eai ožžon doarvái oahpahusa nuortalašgielas, daningo ámmátmáhtolaš oahpaheaddjit eai lean vuos oažžun láhkai.
Nuortalaččat máhcce iežaset dánsunárbevieru ollái, lágidedje skuvlejumi árbevirolaš duojis ja lassin kurssaid árbevirolaš borramušain ja -dáhpáhusaid. Nuortalaččaid ásaiduhttima ávvujagiid ávvudišgohte: álggus 30 jagi ávvujagi ja dan maŋŋá logi jagi gaskkaid.
Fuomášumi bohciidahtii boarrásut sohkabuolvva nissoniin dáhpáhuvvan nuppástus: bearrašiid eamidat ledje ovdal fuolahan ruovttus máŋggalágan doaimmain: mánáid bajásgeassimis, bearraša ja soga eallilan olbmuid fuolaheamis, bearašlahtuid bivttasteamis ja sii ledje oassálastán boazobargguide ja guollebivdui. Muhto sis lei maid adjágastán čihkosis ollu roahkkatvuohta ja eará máhttu. Fáhkkestaga sin joavkkus bohte oidnosii árbevirolaš duoji oahpaheaddjit, iežaset giela oahpaheaddjit ja giellajorgaleaddjit, čeahpes leuddejeaddit ja árbevirolaš dánsunlávlagiid ja dánssa čeahpit. Sii ledje gergosat mátkkoštit juoba guhkás olgoriikkaide loaiddastit ja ovdanbuktit iežaset máhtu ja gulahallat eará davviálbmogiiguin vásáhusaideaset birra. Skuvlejumi mielde dáiddut sirdojuvvojedje nuorat buolvvaide. Juos ásaidumi 40 jagi ávvudoaluin fuomášumi bohciidahtii dat, ahte árbevirolaš dujiid oahpahus lei buktán bohtosiid: nuorra olbmot ledje ieža gorron alcceseaset árbevirolaš biktasiid ja gárvvuid ja gárvodan fárddalaččat gili ávvudeapmái.
Oassi stuorra ahkeluohkáid nuorain ledje háhkan iežaset ámmátskuvlejumi, muhto stuorámus oassi lei sirdašuvvan njuolga bargoeallimii. Boazodoalus ja guollebivddus ii vuosttamuš jahkelogiid áigge lean davvin skuvlejupmi, muhto baicca oahpu gazze árbin sohkabuolvvas nubbái. Dán áigge árbevirolaš eallinsurggiinge lea fállun skuvlejupmi, ja dan maid gazzet. Lassin háhket skuvlejumi maid earálágan surggiin, vai sihkkarastet bearraša birgenlági birra jagi. Čovdosat, maiguin jagi 1974 láhkanuppástusaid bokte čovde visteváni, leat maŋálgihtii kritiserejuvvon. Uhca vistehuksensaji sadjái dálá áigge nuorat háliidit hukset dáluset viidodagas dáfus stuorát sadjái, gos gávdnojit vejolašvuođat hárjehit máŋggabealagit luonddudállodoalu dahje fitnodateallima. Giliservošiin dárbbašit maid oktasaš lanjaid čoahkkaneapmái, áiggeájiide ja oktasaš áššiid dikšumii.
Nuortalaččaid ásaidahttimis Anárii lea gollan 76 jagi, ja duon áigge siste nuortalaččaid siste leat háhppehan riegádit ja bajásšaddat juo golbma sohkabuolvva anárlaš eamiássit. Vuosttamuš soađi maŋŋá riegádan sohkabuolva oaččui vásihit ja gullat váhnemiiddiset, áhkuideaset ja ádjáideaset áibbašanmuitalusaid ja muittuid massojuvvon Beahcámis ja dan rikkes luonddus. Buorit, njulgestaga mihá čeahpes muitaleaddjit ledje juohke siiddas. Muitaleaddjit gávdnojit sihkkarit ain otná beaivvege, muhto muittut čuhcet dál eará áigodahkii ja eará guovlluide. Iežas soga historjá ja vásáhusat leat riggodat, maid dálá áiggi nuorat atnet árvvus ja maid áibbašit. Lea dehálaš doallat oktavuođa fulkkiiguin miehtá Suoma, juogadit iežas soga ruovttugiela, historjjá, árbevieruid ja muitalusaid singuin.
Olgguldas dilit – geaidnooktavuođat, elefápmorávdnji ja teleoktavuođat leat joksan maid boaittobeale guovlluid. Oidnosat guovlluid ovddideapmái leat molsašuddan jahkelogiid mielde. Dábálaš ovdáneapmi Suoma dálonguovllus vuhtto nuortalašguovllu giliinge, goas nu positiivvalažžan, goas nu dat raššudit jáhku boahtteáigái. Geainnut leat buorránan, muhto bálvalusat leat jávkan.
Nuortalaš nuorat háliidit ieža leat mielde váikkuheamen giliideaset ovdáneapmái. Máŋggat fitnut, mat loavkidit iežas lagasbirrasa ja dan luonddu, leat bohciidahttán ságastallama Njávdáma ja Kiäváájävri-Njellim guovlluid nuortalaččaid siidačoahkkimiin. Ságastallamat leat mielddiset buktán mearrádusaid ja oainnu cealkimiid iežaset eallindiliid bealušteami várás.
Nuortalašgiella lea ain áitatvuloš. Nuorat leat leamaš gergosat háhkat ruovttoluotta sogaset giela, vaikko buohkaid váhnemat eai leat ožžon oahpahusa nuortalašgillii go leat leamaš skuvllas. Giellaoahpahussii iešguđet dásiin dárbbašuvvojit oahppamateriála, mii vuođđuduvvá iežas kultuvrii, ja doarvái resurssat giellabargui.
Giitu go guldaleiddet!