Álbmotteáhter 4.12.2025
Heikki Paltto, badjeolmmošfitnodatdoalli, komissára
Anáraš searvvuš lea unni ja sitkat
Buorit guossit, dii geat lehpet báikki alde ja geat čuovvubehtet dilálašvuođa!
Anárašgiella lea ealli eatnigiella, ja anáraččat ealli eamiálbmot. Anáraččat leat árbevirolaččat ássan Anárjávrri birrasis. Anár lea leamaš deaivvadanbáiki, gosa olbmot leat čoahkkanan márkaniidda, ja dikšut virgeoapmahašáššiid. Anáraččain leat leamaš oktavuođat maid Norgii ja Jiekŋamerrii, gos máŋgasat leat fitnan guolásteamen ja gávppašeamen.
Anáraččat leat ožžon eallenláibbi luonddus. Eallinvuohkái lea gullan varriistâllâm, dahjege jahkodatfárren dálvebáikki ja geassebáikki gaskkas. Geasset leat bivdán guoli, čakčat murjen ja dálvet guođohan bohccuid dálveorohagas. Jahkái leat gullan máŋggalágan barggut, ja guđege bargui lea leamaš iežas áigi.
Anáraččaid ássanguovllut leat juohkásan sogaid mielde. Bearrašiin leat leamaš iežaset návddašanguovllut, gos leat ožžon eallenláibbi. Juohkehaš lea diehtán, gos sáhttá ja oažžu johtit. Searvvuš lea leamaš unni, nappo juohkehažžii lea leamaš sadji.
Anáraččat leat gártan vuogáiduvvat. Árbevirolaš ássanguovllut leat juhkkon ođđa ássiide, vuovddit leat čullon, Anárjávri dulvaduvvon, čázádat noađuhuvvon golleroggamiin ja mátkeealáhusain. Leat gártan gilvalit olggobeale olbmuiguin rievttis bivdit guoli, meahcástit ja hárjehit ealáhusaid iežaset eatnamiin. Eallinsadji lea vehážiid mielde gáržuduvvon ja dálkkádatrievdan buktá iežas fuolaid.
Go gilvu guovllu luondduriggodagain šaddá garrasabbon, de luondduealáhusain lea váddásut birget. Oassi anáraččain leat gártan luohpat árbevirolaš eallinvuogis ja fárret eará báikái. Luohpan lea dagahan máŋggalágan dovdduid. Sáhttá vuohttit morraša das, ahte ii leat sáhttán joatkit servoša ja bearraša árbevieruid. Sáhttá vuohttit árkkálmastima sin guovdu, geat leat háliidan joatkit ja mearridan dáistalit iežaset eallindilis. Servoša eallinvuohki ja ealáhusat leat eallineaktu.
Anáraččaide galgá dáhkidit eavttuid bargat árbevirolaš ealáhusaiguin árbevirolaš ássanguovlluin. Anáraččaide galgá maid dáhkidit vejolašvuođaid váikkuhit árbevirolaš ássanguovlluideaset eallinbirrasa ja ealáhusaid ovddideapmái. Guovlluid geavaheapmái guoski plánaid galgá dárkkodit ollisvuohtan, ja daid kumulatiivvalaš váikkuhusaid galgá váldit vuhtii.
Anárašgiela servoša vuođđu lea anárašgiella. Anárašgiella lea ealáskan, muhto dat lea ain áitatvuloš. Giela hálliid mearrái leat váikkuhan máŋggat áššit. Ásodatsohkabuolvva váhnemat ásse dávjá guhkkin, ja ruovttugiela besse hállat dušše guhkit luomuin. Skuvlabiras lei suomagielat, man dihtii anárašgiela hállan geahppánii. Giela hállan ii boatkanan, muhto hállit boarásmuvve.
Jagi 1986 vuođđuduvvui Anárašgiela searvi (Anarâškielâ servi). Searvi almmustahttigođii anárašgielat bláđi, ja lágidii giellakurssaid. Jagi 1997 searvi vuođđudii giellabeasi ealáskahttit anárašgiela. Giellabesiin mánát besse oahppat iežaset soga giela. Seammás boarrásut sohkabuolva beasai varastit iežas anárašgiellamáhtu ođđa sohkabuolvvain.
Go giella ealáskii, dárbbašišgohte anárašgielalaččaid iešguđet ámmátsurggiide. Jagi 2009 álggii anárašgiela ja -kultuvrra vuosttamuš intensiivaskuvlejupmi ollesolbmuide. Dán áigge anárašgiela ja anárašgillii sáhttá studeret vuođđoskuvllas gitta allaskuvlla rádjái.
Buot anárašgiela oahpahallan olbmuin ii lean sohkaoktavuohta anáraš servošii. Dát lea dagahan fuola servoša siste. Muhtimat lohket giella lea rievdan menddo olu ja vásihit, ahte anárašgiella ii leat šat anáraččaid giella.
Muhtin anáraččat leat fuolastuvvan maid das, mot servoša giela ja identitehta geavahit politihka gaskaoapmin. Servošiin vásihit, ahte olggobeale oassebealli meroštallá anárašvuođa, ja muhtimat vásihit danin dárbbu čiegadit iežaset duogáža.
Anárašgielat anáraččaid galgá doarjut. Doarjaga dárbbašit maiddái dat anáraččat, geat háliidit oahpahallat iežaset soga giela. Galgá leat diđolaš das, ahte anárašgiela searvvuš lea unni. Danin giela sirdimii leat dárbbašuvvon olbmot maid servoša olggobealde.
Anárašgiella lea ain ealli giella, ja dan geavaheapmi lea viidon. Anárašgiela doarjjan galgá hábmet bissovaš ráhkadusaid. Galgá maid dorvvastit doarvái resurssaid giellabarggu ja giela bajásdoallama doarjjan.
Takkâ!