Anne-Maria Magga 4.12.
Sáhka sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna raportta geigendilálašvuođas 4.12.2025
Sámi boazodoallu gillá dálá dilis máŋggain áitagiin. Dego mii leat odne gullan, dálkkádatrievdan dagaha árktalaš birrasis sorjavaš bohccui áibbas ođđalágan hástalusaid. Seammás eará eanangeavahanhámit leat duššadan juo issoras olu bohccuid guohtuneatnamiid Sámis ja heajudan boazodoalu vuogáiduvvanvejolašvuođaid liegganeaddji dálkkádahkii, dego bođii ovdan Jan Saijetsa ovdanbuktimis.
Dili dahká ain vearrábun dat, ahte sámi boazodoalu riektesajádat Suomas lea heittot.
Suomas boazodoallu lea virggálaččat ordnejuvvon 1900-logu álggus bálggosortnega mielde, mii vuođđuduvai suopmelaš servodaga vuogádagaide ja árvvuide. Dan bálddas sápmelaččain lea leamaš gitta otná beaivvi rádjái geavahusas siidavuogádat, mii lea sámiid árbevirolaš boazodoalu hálddašanmálle ja mii lea doaibman máŋga čuođi jagi ovdal bálgosiid. Dat lea ain geavahusas Ruoŧas ja Norggas ja Suoma sámeguovllus.
Siiddas leat okta dahje máŋga soga, mat dikšot bohccuideaset fárrolaga dihto geográfalaš guovllus. Siidavuogádagas leat leamaš juo ovdal virggálaš boazodoallolága iežaset lágat, maid mielde siidda guovlu gullá daidda sogaide, mat leat guovllu geavahan juo máŋggaid sohkabuolvvaid áigge ja ránnjásiiddaid guovllus guođoheapmi lea gildon. Siidda lahtut dahket mearrádusaid iežaset guovllus jahkodatjohtima ordnemis. Siidda badjeolbmuin lea árbediehtu iežaset guovllus ja sii figget geavahit guovlluideaset seastilit ja nu, ahte boahttevašge sohkabuolvvain livččii vejolaš eallit boazodoaluin. Siiddain ii leat virggálaš sajádat Suomas iige sin árbediehtu dahje lágat váldojuvvo vuhtii mearrádusaid dahkamis.
Suoma boazodoalloláhka ii dovddas siiddaid dahje sámiid historjjálaš rivttiid guohtuneatnamiidda. Dat ii maid váldde vuhtii sámi boazodoalu mearkkašumi sámekultuvrra seailumii. Berre goittotge muitit, ahte sápmelaččat leat gárgehan Skandinávias boazodoalu ja dan geavadiid. Norggas ja Ruoŧas boazodoallu lea dán dihte sápmelaččaid oktovuoigatvuohta. Suoma vuosttamuš boazodoalloláhka ii váldán dán vuhtii oba sámeguovllus, ja dasa leat jagiid mielde dahkkon dušše uhca nuppástusat. Sámi boazodoalu heittogis riektesajádat dagaha máŋggaid čuolmmaid.
Bálgosa guovllus sáhttet doaibmat máŋggat siiddat. Bálgosa guvlui čuohcci ruvkevárremat, vuovdečuollamat ja eará guohtuneanarivvemat dárkkoduvvojit goittotge dušše bálgosiid mihttolávas, ja dalle daid váikkuhusat orrot uhcibut. Duohtavuođas siiddaid ja sogaid guohtuneatnamiid guovlovárremat sáhttet duššadit stuorra osiid bearrašiid jahkodatjohtinguovllus ja eastit boazodoalu joatkašuvvamis. Dasa lassin siiddat leat massán juo olu guohtuneatnamiiddiset maŋimuš 150 jagi áigge. Ovdamearkka dihte Suoma beale sámit masse stáhtaid rádjegiddemiid oktavuođas geasseguohtumiid. Historjjálaš guohtuneatnamiid massimat eai goittotge vuhtiiváldojuvvo eiseválddiid birasváikkuhusaid árvvoštallanmetodas.
Čielggadeamistan sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnii leange evttohan, dego badjeolbmot juo jahkelogiid leat gáibidan, ahte siiddaid ja sápmelaččaid rivttiid iežaset guohtuneatnamiidda galggašii dovddastit boazodoallolágas dahje nubbi molssaeaktu lea ásahit sámeguvlui iežas boazodoallolága, mii vuođđuduvvá sámiid boazodoalloárbevieruide.
Industriijalaš eanangeavahanfitnut ja eará gilvaleaddji eanangeavaheapmi geahnohuhttet jeagelguohtumiid ja biđgejit guohtuneatnamiid. Seammá áigge badjeolbmot leat bággejuvvon geahpedit boazologuid, mii raššuda ealáhusa gánnáhahttivuođa. Boazodoallu lea buot golmma Suoma sámejoavkku dahjege davvisámi, nuortalaš ja anáraš kultuvrra geađgejuolgi ja dat doallá sámeguovllu ealasin ja seailluha doppe ásaidumi. Mu čielggadeami nubbi guovddáš evttohus lea, ahte ruvkeindustriija ja vuovdečuollamiid galggašii gieldit ollásit sámeguovllus, dasgo dat eai sáhte doaibmat seammá guovlluin go boazodoallu, mii lea sorjavaš luonddu guohtuneatnamiin. Dasa lassin virgeoapmahaččaid ráđđádallangeatnegasvuođa badjeolbmuiguin galgá nannet, vai dat vástida eamiálbmotrievtti FPIC- dahjege ovdamiehtama prinsihppii.
Boazosápmelaččat leat vásihan vealaheami dálkkádatrievdama dagahan goavvebuhtadusaid máksimis. Okta ovdamearka lea jagiid 2019–2020 dálvvi spiehkkaseaddji muohtadili dagahan boazojámut, mat guske earenoamážit sámebálgosiidda. Dát sámebálgosat, gos jápme eanemus bohccot gassa muohttaga dihte, eai ožžon ovttage euro buhtadusa. Buhtadusat máksojuvvojedje loahpas eanemusat máttabálgosiidda, gos spiehkkaseaddji muohtadilli dahje boazojápmu ii duođas oppa lean.
Sámebálgosat leat earránan Bálgosiid ovttastusas ja vuođđudan iežaset searvvi, Sámi bálgosat rs, dasgo sii leat vásihan, ahte sin áššit eai leat ovddiduvvon dahje sin jietna ii leat gullon Bálgosiid ovttastusas. Maiddái sámiid iešmearridanriekti boazomearkkaid meannudeamis ii leat ollašuvvan ovttastusas.
Sámi bálgosat rs lea bárrásii vuođđudeamen iežas boazodoallohálddašanmálle, muhto sii doibmet ollásit almmá stáhta ruhtadeami haga. Mu čielggadeami goalmmát ávžžuhus lea, ahte sámebálgosiidda galgá dorvvastit bissovaš ruhtadeami stáhta bušeahtas iežaset ealáhusa ovddideami várás.
Sámi boazodoallu lea dálá dilis máŋgga guovllus eahpesihkkar dilis dálkkádatrievdama dagahan boazojámuid, lassánan boraspirevahágiid ja lassáneaddji eanangeavaheami dihte. Dál lea maŋemuš boddu ollašuhttit doaibmabijuid, maid bokte sáhttá nannet sámi boazodoalu riektesajádaga ja buoridit sámiid iešmearridanrievtti iežaset ealáhusas.
Giitu!