Sámiid duohtavuohta- ja soabadankommišuvdna almmustahttá ođđa sierračielggadusa, mii buktá geahčastaga Suoma ortodoksalaš kirku nuortalašpolitihkkii. Čielggadusa lea čállán Nuorta-Suoma universiteahta doseanta ja galledeaddji dutki, filosofiija doavttir Teuvo Laitila.
Laitila guorahallá Suoma ortodoksalaš kirku doaimma ja doaladumi nuortalaččaide sin árbevirolaš ássanbáikkis, Beahcáma, Supmii laktimis gitta otná beaivái. Čielggadusa mielde kirku álgomuttu beroštupmi Beahcámii leai smávis, ja nuortalaččaid vuoiŋŋalaš eallin lei guhká Beahcáma kloastara duohken. Nuortalaččaide kloasttar ovddastii jagi 1939 rádjai – symbolalaččat ja dan maŋŋáge – ortodoksalašvuođa olu eanet go Suoma ortodoksalaš kirku dahkan hálddahusráhkadus, Beahcáma searvegoddi. Soađit ja eváhkku rievdadedje dramáhtalaččat dili – nuortalaččat masse ruovttuguovllus ja gárte vuogáiduvvat ásodatskuvllaide, mat mielddisbukte čiekŋalis kultuvrralaš háviid.
Jagi 1949 loahpas Beahcáma searvegoddi heaittihuvvui, ja dan sadjái vuođđuduvvui Lappi ortodoksalaš searvegoddi. Ođđa searvegoddi govččai measta olles Lappi leana ja lahtuide gulle sihke nuortalaččat ja ortodoksa gárjillaččat. Guovddáš báikin válljejuvvui Roavvenjárga, mii lei guhkkin nuortalaččaide nuorttabealde Anárjávrri gáttis ja das davás ja máttás čujuhuvvon nuortalašguovllus. Fuones johtinoktavuođat heajudedje kirkolaš barggu nuortalaččaiguin. Mátkegaskkat ja uhcánaš gulahallan ráddjejedje maiddái nuortalaččaid váikkuhanvejolašvuođaid searvegotti doibmii ja hálddahussii.
Laitila mielde Suoma ortodoksalaš kirku fikkai heivehit oktii áiggehis oahpu čuvvon ortodoksalašvuođa ja áiggis eallán nuortalaččaid. Kirku mihttomearri lei hukset suopmelaš ortodoksalašvuođa dahjege integrerejuvvot váldokultuvrii. Seammás dat dáhtui laktit nuortalaččaid oassin iežas historjjágovvii ja fállat sidjiide sierra ortodoksalaš identitehta – marginála kulturautonomiijai kirku siste ja váldoálbmoga ektui. Ná kirku sihke heajudii ja nanosmahtii nuortalaččaid iešvuođalági.
Historjjáčállosis almmolašgovva nuortalaččaid ortodoksalašvuođas lea oalle guhkás hábmejuvvon kirku bokte. Laitila mielde kirku lea dávjá hállan nuortalaččaid beales, ii singuin. Dát oidno almmolašvuođas: kirkolaš áššiin leat dávjá hállan suopmelaš bismát ja páhpat, eaige nuortalaččat ieža.
Laitila buktá ovdán máŋggaid ovddidanevttohusaid, ja bajida ovdan eandalii máŋggaid čielggadandárbbuid. Su mielas kirkus livčče áigi guorahallat vássán áiggi ovttas nuortalaččaiguin ja sihkkarastit, ahte nuortalaččaid jietna gullo.
Čielggadeapmi almmustahttojuvvo Stáhtaráđi neahttasiidduin 24.11. dii 8:
- Teuvo Laitila: Katsaus Suomen ortodoksisen kirkon kolttasaamelaispolitiikkaan vuodesta 1920 – Erillisselvitys saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-451-4
Čielggadeapmi lea oassi Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna sierračielggademiid ráiddus. Komišuvnna bargu lea čielggadit sámiid vásihan vealaheami ja assimilašuvnna ja ovdanbuktit vugiid hukset soabadeami eamiálbmot sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskkas. Dieđut komišuvdnii ráhkaduvvon čielggademiin gávdnojit neahttasiidduin https://sdtsk.fi/julkaisut/.
Lassedieđut
Filosofiija doavttir Teuvo Laitila
teuvo.laitila(a)uef.fi
Gulahallanplánejeaddji Mira Pohjanrinne
mira.pohjanrinne(a)sdtsk.fi