Sáttanuorat-joavku deaivvadii sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna ságajođiheaddji Hannele Pokkain Roavvenjárggas 12.9.2025. Dán bloggačállosa leat čállán nuorat. Originála deaksta čállojuvvui eaŋgalasgillii. Dan sisdoalus lea ovddasvástádus dan čálliin iige dat vealttakeahttá ovddas duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna oainnuid.
Suoma sámiid duohtavuohta- ja soabdankomišuvnna bargu lea olleme loahpa guvlui, muhto váddáseamos bargu lea vel ovddabealde. Deaivvadeapmi komissára Hannele Pokkain attii Sáttanuorat-jovkoseamet geahččanguovlluid soabadanprosessii ja buvttii doaivaga min boahtteáigái. Sáttanuorat lea Sámiráđi rájiid rasttideaddji nuoraid fidnu, mii ovttastahttá sápmelaččaid miehtá Sámi nannen dihte sin váikkuhanvejolašvuođaid politihkalaš, kultuvrralaš ja birrasii laktáseaddji gažaldagain.
Dán deaivvadeami vuođul mielaidasamet máhccet min olbmát ja bearrašat, mat jotket dáistaleami sámiid iešmearridanrievtti beales. Dát nogakeahtes hástalusat čájehit, manin soabadeapmi ii sáhte báhcit dušše sániid dássái, muhto manin dat galgá vástidit min álbmoga ellojuvvon duohtavuođa. Riehpovuonas servošat bealuštit boazoealáhusa ja guollebivddu boahtteáiggi ruvkedoaimma mirkkolaš bázahusaid ja siidobuktagiid eahpeáššálaš gieđahallama vuostá. Gállokis sápmelaččat vuostálastet ruvkefitnodagaid, mat háliidit ávkkástallat sin eatnamiiguin. Servošat deaividit seammalágan noađi miehtá Sámi industriijain, mat ávkkástallet luondduriggodagaiguin, ja maid našuvnnalaš ráđđehusat ja Eurohpa uniovdna dávjá dorjot. Sámenuoraide dát mearkkaša veadjemeahttun válljejumi: bealuštit eatnamiiddámet ja čáziideamet vai vuoruhit oahpuid ovddideami – vaikko min boahtteáigi lea sorjavaš dáin guktuin. Dáid hástalusaid ii sáhte jurddašit sierra soabadeamis; dat leat juste dat čuolmmat, maidda mearkkašahtti soabadeapmi galgá vástidit.
Nuorra sápmelažžan mii guoddit máttarvánhemiiddámet historjjá min mielde. Mii guoddit boarrásit sohkabuolvvaid muitalusaid, mat leat juogaduvvon komišuvdnii, ja mii dovdát, ahte sin jienat hábmejit sihke min vássán ja dálá áiggi. Muhto soabadeapmi ii sáhte geahččat dušše maŋosguvlui. Dat galgá maid láhčit saji nuorra sápmelaččaid jienaide odne, daningo mii eallit kolonialisttalaš mearrádusaid čuovvumušaiguin juste dál. Soabadeapmi dáhpáhuvvá minguin ja min várás, ja dat galgá fállat sámenuoraide aktiivvalaš rolla dan loahppabohtosiid hábmemis. Min muitalus galgá muitaluvvot, gullojuvvot ja guldaluvvot. Min ellojuvvon duohtavuođat meroštallet lihkostuvvágo soabadeapmi. Konkrehtalaš doaimmat ja čatnasumit sámiid iešmearridanrievtti ovddideami várás leat dehálepmosat. Komišuvnna bargu lea dušše okta lávki dán bálgás, ja mii sávvat, ahte Suoma mearrideaddjit leat gergosat doaibmat komišuvnna evttohusaid mielde.
Sámenuorran Suomas, Ruoŧas ja Norggas mii oaidnit soabadeami áššin, man ii sáhte juksat dušše muhtin báikkiin sámeguovllus. Min deaividan hástalusat eai bisán našuvnnalaš rájiide. Soabadeapmi galgá gokčat olles Sámi. Mii sávvat, ahte muhtin beaivve mii sáhttit vuohon ovttastuvvat Ruošša beale oappáideametguin ja vieljaideametguin – ja vai dát livččii vejolaš, sámeálbmot galgá bissut juohkemeahttumin.
Mii giitit komissára Pokka deaivvadeamis ja sávvat sutnje ja olles Suoma duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnii buot buori sin mávssolaš barggus. Hábmedettiineamet soabadeami ja dan mearkkašumi sámenuoraide, mii ovdanbuktit višuvdnamet vuoiggaleappo boahtteáiggis:
Boahtteáiggis mii háliidit oaidnit sámekultuvrra lieđđume ja sámeservošiid návddašeame eakti iešmearridanrievttis. Mii háliidit, ahte giellamet gullojuvvojit ja hubmojuvvojit. Mii eat háliit, ahte čuovvovaš sámebuolvvat šaddet dáistalit iežaset leahkimis. Dan sadjái mii geahččat boahtteáigái, gos min eatnamat, eaige hávit, leat dat, maid mii sáhttit sirdit mánáidasamet.
Sáttanuorat
Juhan-Nikolaus Wuolab Wollberg
Maret Michelsen
Agnes Svakko
Niila-Juhan Valkeapää
Elle Nystad
Lemet Haetta
*Sáttanuorat lea oassi EU ruhtaduvvon Youth Together for Arctic Futures -fitnus, mii doaibmá Sámiráđi vuollásažžan ja ovttastahttá sámenuoraid miehtá Sámi nannen dihte sin jiena politihkalaš, kultuvrralaš ja birrasii laktáseaddji mearrádusbargamis. Fidnu vuojulduvvá nuoraid searvadeapmái, jođiheami ovddideapmái ja rájiid rasttideaddji ovttasbargui čoavdin dihte sámeservošiid ja árktalaš guovllu hástalusaid.