Pääsihteeri ja tutkija Ulla Aikio-Puoskari
4.12.2025 Kansallisteatteri
Saamen kielten ja saamenkielinen opetus merkitsevät olemassaoloa ja kulttuurista eloonjäämistä
Buorit olbmot, sápmelaččat ja suopmelaččat!
Hyvät kuulijat, saamelaiset ja suomalaiset!
Saamen kielten ja saamenkielinen opetus ovat aina olleet marginaalisia kysymyksiä Suomen koulujärjestelmän ja kansallisen koulutuspolitiikan näkökulmasta. Saamelaisten näkökulmasta omien kielten ja omilla kielillä järjestetty kouluopetus sen sijaan merkitsee olemassaoloa, kulttuurista jatkuvuutta ja eloonjäämistä. Kieli on kulttuurin henkinen maaperä.
Suomen, kuten muidenkin valtioiden koulujärjestelmät, on luotu enemmistöjen näkökulmasta ja enemmistöjä varten. Enemmistöjen luoma koulutusjärjestelmä voi olla pienemmälle ryhmälle tuhoisa siitä huolimatta, että koululaitoksen rakentajien ja koulutuspoliittisten päättäjien tarkoitukset olisivat hyviä ja yleviä, joskus suorastaan isällisen huolehtivaisia.
Komissio kuuli noin 400 saamelaista. Yleisin teema, josta saamelaiset komissiolle kertoivat, liittyi kouluun ja opetukseen. Lähes puolet kuulluista toi esille kouluun ja opetukseen liittyviä kokemuksia. Hyvin suuri osa näistä kertomuksista liittyi peruskoulua edeltäneeseen kansakouluun ja sen aikaisiin asuntoloihin. Myös saamen kielten ja saamenkieliseen opetukseen liittyvät kysymykset nousivat vahvasti esille. Ne kokemukset puolestaan liittyvät tähän aikaan, jota nyt elämme.
Kansakouluaika jää historiaan saamesta suomeen tapahtuneen kielenvaihdos-kehityksen voimakkaimpana ajanjaksona, jonka seuraukset ovat nähtävissä edelleen. Kansakouluajan perintönä kouluun tulevien saamelaislasten ikäluokat ovat olleet ja ovat edelleen kielellisesti heterogeenisia eli epäyhtenäisiä. Toiset ovat kyenneet säilyttämään alkuperäiskielensä, toisilla alueilla kieli on heikentynyt, joillakin vaihtunut kokonaan suomeen.
Saamen kielten ja saamenkielisen kouluopetuksen vähitellen mahdollistuessa monet ovat kokeneet häpeää kielen menettämisestä, kielitaidon heikentymisestä tai oman saamen kielen kehityksen pysähtymisestä lapsen kielen tasolle, koska kouluopetusta omassa kielessä ei ollut. Kansakouluajalle tyypillistä oli, että suomen kieli opittiin oman kielen kustannuksella. Kansakouluajan, siihen liittyneen asuntolaelämän ja pakkosulauttamisen aiheuttama kipu ja traumat tulivat vahvasti esille kuulemisissa ja niistä voi lukea loppuraportin osasta II.
Saamen kielten asema opetuksessahan on nykyisin hyvä – näin ajattelevat monet. Jäikö saamen kieliä polkenut koulu historiaan peruskoulun myötä? Opetusta annetaan kaikissa kolmessa saamen kielessä ja kaikilla kolmella saamen kielellä. Kaikissa kolmessa saamen kielessä on mahdollista suorittaa ylioppilastutkinnon äidinkielen ja lyhyen vieraan kielen koe. Kaikki kolme saamen kieltä ovat myös yliopistollisia oppiaineita ja mahdollisia opiskella pääaineina. Saamenkielisiä luokanopettajia valmistuu yliopistoista ja saamelaisesta korkeakoulusta. Saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kokonaisoppilasmäärä on kasvanut 70-luvun muutamasta kymmenestä noin 800:aan ja tähän opetukseen käytetyt oppitunnit saamelaisten kotiseutualueella viime vuosikymmenen aikana noin 10 000 tunnilla. Saamen kielten elvytys eli revitalisaatio on iloisesti käynnissä. Saamen kielipesät ja aikuisväestölle järjestetyt lukuvuoden mittaiset kielikoulutukset tuottavat uusia kielenkäyttäjiä vuosittain.
Tämä kaikki on totta, mistä huolimatta saamen kielten tilannekuva on tuossa listassa liian kaunis. Unescon mukaan kaikki kolme Suomessa puhuttavaa saamen kieltä ovat edelleen uhanalaisia kieliä, inarin- ja koltansaame vakavasti uhanalaisia. Uhanalaisuus tarkoittaa sitä, että kielten siirtyminen uusille sukupolville on vaarantunut.
Vuonna 1962 koottujen väestötietojen mukaan 75 % saamelaisista puhui saamen kieliä ensimmäisinä kielinään. Vuoden 2007 saamelaiskäräjien vaalien yhteydessä kootuissa tilastoissa vastaava luku oli 24 % ja vuoden 2023 vaalien tilastojen mukaan 19,5 %. Nämä luvut osoittavat kyllä, että kielenvaihdoskehitys on jatkunut voimakkaana myös peruskouluajalla ja jatkuu edelleen.
Kaikki edellä lueteltu on totta, mistä huolimatta saamelaisoppilaista suuri osa jää edelleen kaikkien saamelaisopetuksen vaihtoehtojen ulkopuolelle. Vuodesta 2018 lähtien hankkeena kehitetty saamen kielten etäopetus on tavoittanut vuosittain useamman ja useamman saamelaislapsen ja -nuoren saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, joita alueita varten etäopetusta kehitetään. Etäopetuksessa opetettu kieli ei kuitenkaan edelleenkään ole oikean oppiaineen opetusta vaan muuta opetusta täydentävää, josta ei yleensä saa normaalia merkintää todistukseen. Opetus on edelleen hanketoimintaa ja oppitunnit järjestetään yleensä muun koulupäivän jälkeen, kun toiset lapset ja nuoret pääsevät koulusta ja voivat siirtyä harrastuksiinsa.
Edellä esitetty saamen opetuksen hyvien asioiden luettelo on totta, mistä huolimatta sivistysvaltio Suomessa on edelleen mahdollista suorittaa oppivelvollisuus oppimatta lukemaan ja kirjoittamaan omaa äidinkieltään. Opetuksen järjestäjiä koskeva velvoite saamen äidinkielen opetuksen järjestämiseen on perusopetuslaissa kiinnitetty oppilaan opetuskieleen. Koska saamenkielistä opetusta ei paria pientä poikkeusta lukuun ottamatta ole kotiseutualueen ulkopuolella, jäävät nämä lapset ja nuoret vaille oman äidinkielensä opetusta.
Edellä esitetty hyvien asioiden lista on totta, mistä huolimatta erityistä tukea tarvitseva saamenkielinen lapsi jää usein vaille omakielistä tukea. Lisäksi opetuksessa on puutetta perusasioista kuten hyvätasoisista omakielisistä oppimateriaaleista ja opettajista, erityisesti aineen- ja erityisopettajista.
Suomen koulujärjestelmässä on pyritty luomaan mahdollisuuksia saamen kielten ja saamenkieliselle opetukselle peruskouluajan alusta eli 1970-luvulta lähtien. Saamenkielinen koulutie on 50 vuotta kestäneestä kehittämistyöstä huolimatta edelleen katkonainen ja rikkinäinen. Opetustilanne pohjoissaamen kielessä ja pohjoissaamen kielellä on muita saamen kieliä parempi. Inarinsaamen kielen ja -kielinen opetus on voimistunut 2000-luvun aikana. Koltansaamen kielen ja -kielinen opetus on pientä, mutta sen merkitys yhteisölleen sitäkin suurempi.
Jotta koulu ei jatkaisi kansakoulun aikakaudelta periytynyttä kielenvaihdoskehitystä vaan toimisi sen vastavoimana, tulisi saamelaisopetuksen asemaa ja saavutettavuutta pikaisesti parantaa. Jokaisella saamelaisoppilaalla tulisi olla asuinpaikasta riippumaton oikeus vähintään oman kielensä opetuksen saamiseen. Saamen kielten säilymiselle ja kehittymiselle tärkeät toiminnot tulisi hankkeiden sijaan järjestää pysyvältä pohjalta. Saamelaisen opintien tulisi alkaa varhaiskasvatuksesta ja jatkua ehjänä ilman katkoksia korkealle asteelle. Kaikkeen tähän ovat edellytykset jo olemassa ja perusta luotu.