Siirry suoraan sisältöön
Home » Ajankohtaista » Kostoretkiä ja vakoilua – uusi selvitys kolttasaamelaisten muistitiedon tukena

Kostoretkiä ja vakoilua – uusi selvitys kolttasaamelaisten muistitiedon tukena

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission järjestämissä kolttasaamelaisten kuulemisissa nousi esiin kaksi historiallista tapausta, joihin komission pyynnöstä filosofian tohtori Sonja Tanhua (Helsingin yliopisto) laati selvityksen kolttasaamelaisten muistitiedon tueksi.

Selvityksessä käsitellään savukoskelaisen, Sompiossa toimineen Aleksi ”Mosku” Hihnavaaran toimintaa itäisen Lapin alueella virallisena sekä epävirallisena lainvalvojana 1910- ja 1920-luvuilla, sekä Lapin rajavartioston kenraalimajuri Kurt Martti Walleniuksen toimintaa. Erityisesti huomiota kiinnitetään Moskun ja Walleniuksen kolttasaamelaisiin kohdistuneeseen ”kostoretkeen”. Tämän vuoden 1919 ”kostoretken” aikana Walleniuksen ja suomalaisen sotilasjohdon valtuuttamat joukot siirtyivät itärajan yli ja suorittivat väkivaltaisia kuulusteluja kolttasaamelaisten parissa ja takavarikoivat tai varastivat kolttasaamelaisten poroja sekä näiden taljoja ja muuta omaisuutta.

Maattivuonon vartiorakennus piharakennuksineen karulla, aukealla paikalla kuvattuna sumuisena päivänä.
Maattivuonon vartiorakennus piharakennuksineen. Kuva: Peltoniemi, Uuno. Museoviraston Kansatieteen kuvakokoelma. CC BY 4.0

Tanhua käsittelee myös ns. ”Petsamon vakoilujuttua” keskittyen syksyn 1939 tapahtumiin. Tuolloin yli sata henkilöä, pääasiassa siviilejä, otettiin Petsamon alueella Valtiollisen poliisin toimesta kiinni ja kuljetettiin Kemiin tai Rovaniemelle kuulusteluihin. Kuulustelujen aikana ainakin kaksi henkilöä sai surmansa epäselvissä olosuhteissa. Lopulta vain 15 tuomittiin vakoilusta, ja kaikki syytetyt kertoivat myöhemmässä vaiheessa tulleensa kidutetuiksi kuulustelujen aikana. Tapahtumista ei tuolloin kerrottu lainkaan julkisuuteen, ja kuolemien sekä kuulustelujen ympärillä leijuneet huhut ovat olleet omiaan herättämään kysymyksiä vielä vuosikymmenien jälkeenkin.

Selvityksessä hyödynnetään aikaisempaa tutkimusta sekä arkistoaineistoja. Molemmat tapaukset on dokumentoitu ja tutkittu niin aikalaisten kuin tutkijoidenkin toimesta jo aiemmin, mutta kolttasaamelaisten näkemykset ja kokemukset on aikaisemmassa tutkimuksessa ohitettu lähes kokonaan.

Selvitys julkaistaan Valtioneuvoston verkkosivuilla 14.11. klo 9:

Selvitys on osa Saamelaisten totuus- ja sovintokomission erillisselvitysten sarjaa. Komission tehtävänä on selvittää saamelaisten kokemaa syrjintää ja assimilaatiota sekä tuoda esiin keinoja sovinnon rakentamiseksi alkuperäiskansa saamelaisten ja Suomen valtion välillä. Tiedot komissiolle valmistelluista selvityksistä löytyvät verkkosivuilta https://sdtsk.fi/julkaisut/.

Lisätietoja

Filosofian tohtori Sonja Tanhua
sonja.tanhua(a)helsinki.fi

Viestintäsuunnittelija Mira Pohjanrinne
mira.pohjanrinne(a)sdtsk.fi